Kati huuhtoo kultaa marginaalista

Kati huuhtoo kultaa marginaalista

Kirjallisuudentutkija Kati Launis on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen elämän keskiössä. Aune, Kyllikki ja Helka Hiiskun kolmoiselämäkerta Kynän kantama elämä on linjassa Katin … Lue lisää »


Tuliaisia Roomasta

Tuliaisia Roomasta

Erasmus+-liikkuvuushanke ”AVOMERI – Turun yliopiston aikuiskoulutus merta edemmäs” (2015–2017) antoi monelle avoimessa yliopistossa työskentelevälle mahdollisuuden matkustaa Euroopassa erilaisiin aikuiskoulutuskohteisiin ja saada niissä uusia näkökulmia ja innoitusta omaan työhönsä, tutustua saman … Lue lisää »


Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista baabelin kaloista Star Trekin universaalikääntäjään. Kiinnostuksesta näihin fiktiivisiin keksintöihin tavallaan … Lue lisää »


Ajasta, museoesineistä ja digitaalisuudesta

Ajasta, museoesineistä ja digitaalisuudesta

Kun puhumme museoesineestä tai digitaalisesta esineestä, puhumme hyvin epätarkoista ja kaiken aikaa muotoaan muuttavista objekteista. Ne kulkevat ajassa ja muuttavat toisinaan muotoaan. Tutkin pro gradu -työssäni aineellisten, digitoitujen ja mallinnettujen … Lue lisää »


Mutkitteleva matka kulttuurihistoriaan

Mutkitteleva matka kulttuurihistoriaan

Tunnetun sanonnan mukaan mikään inhimillinen ei ole historioitsijalle vierasta. Kulttuurihistoriassa tutuiksi tulevat myös mitä moninaisimmat ei-inhimilliset toimijat, kuten eläimet, kasvit, esineet ja sääilmiöt. Hoidettuani muutaman kuukauden kulttuurihistorian professuuria olen vaikuttunut … Lue lisää »


Ostakaa elämäntapaa!

Ostakaa elämäntapaa!

Antiikin tekstit eivät aina onnistu puhuttelemaan nykylukijaa. Tällöin on vain tyydyttävä toteamaan oma vajavaisuutensa lukijana, joka on kadottanut (toivottavasti tilapäisesti) kyvyn havaita universaali sanoma kanonisoidusta klassikosta. Toisinaan kuitenkin sanoma tuntuu … Lue lisää »


Society for Pidgin and Creole Linguistics (SPCL) -seuran kesäkonferenssi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa

Society for Pidgin and Creole Linguistics (SPCL) -seuran kesäkonferenssi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa

Turun yliopiston espanjan ja englannin oppiaineet olivat järjestämässä alan tärkeintä kansainvälistä kielikontaktikonferenssia Tampereella kesäkuussa 2017. Juhannusalusviikon maanantaiaamuna jännitykseni oli huipussaan, kun marssin Tampereen yliopiston Pinni B -rakennukseen. Alkamassa oli Society … Lue lisää »


Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään … Lue lisää »


Missä lääketiede ja humanismi kohtaavat

Missä lääketiede ja humanismi kohtaavat

Kolmannessa Kirjallisia kohtaamisia -tapahtumassa 11. toukokuuta 2017 illan vieras oli kuin kotonaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan Teutori ennen kaikkea humanistien ja medisiinarien kirjasto. Joel Haahtela puolestaan on kirjailija ja … Lue lisää »


Humanisti EU-oikeuden koukeroissa

Humanisti EU-oikeuden koukeroissa

Jusleniassa ja Fennicumissa 1980- ja 1990-luvuilla liikkuneet saattavat minut tunnistaa. Yhdessä puursimme Mariedahlin käännöksissä, Tuomisen puheopin harjoituksissa ja Hakasen syntaksikurssilla. Horttokujan puutalossa minulle ojennettiin suomen kielen kandin paperit 1990 ja … Lue lisää »


FINSSE-8: What’s in a Century? Konferenssiavustajan pohdintoja

FINSSE-8: What’s in a Century? Konferenssiavustajan pohdintoja

Englannin tutkijoiden järjestö Finnish Society for the Study of English järjesti yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa FINSSE-8: What’s in a Century? -konferenssin viime kesäkuussa. Osallistujia tuli paitsi eri … Lue lisää »


Elävä Suomenlinna -tutkimus kohtasi opiskelijat: uusia näkökulmia osallistaviin menetelmiin

Elävä Suomenlinna -tutkimus kohtasi opiskelijat: uusia näkökulmia osallistaviin menetelmiin

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman syventäviin opintoihin kuuluvan ”Suomenlinna maailmanperintökohteena ja asuinpaikkana” -tutkimushankekurssin opiskelijat tutustuivat kevään 2017 aikana etnografisen tutkimuksen osallistaviin menetelmiin ja tekivät tutkimusta näkyväksi sosiaalisessa mediassa. Käytännön harjoittelua tulevaisuutta … Lue lisää »


Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentymä oli saksalaismarssien ”tuonti” Suomeen. Suomeen omaksuttiin lähes yksinomaan marssilauluja, joita voi pitää sisällöltään epäpoliittisina. Wehrmachtin marssilauluperinne Saksassa on loppukeväästä … Lue lisää »


Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen

Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen

Olen valmistunut vuonna 1986 Tallinnan kasvatusopillisesta korkeakoulusta viron kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opintojeni aikana pantiin Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen puitteissa alulle tutkimushanke Suomen ja Viron kieliopillinen vertailu, jonka morfologian … Lue lisää »


Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Pieni Turun yliopistoa ja Rauman kaupunkia edustava retkikunta vieraili heinäkuussa Latvian Aizputessa järjestetyssä ”Living with Cultural Heritage” -tapahtumassa. Tässä LiviHeri-projektin vuosittaisessa kokoontumisessa restauroitiin ikkunoita ja kuunneltiin paikallisten asukkaiden tarinoita menneestä … Lue lisää »


Kun läskipepusta tuli pop!

Kun läskipepusta tuli pop!

Voiko kokonormeja suurempi keho olla kaunis ja haluttava? Saako lihavasta pepusta, vatsamakkaroista tai paksuista reisistä olla ylpeä? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen mediaesityksiä, jotka vastaavat edellä oleviin kysymyksiin kyllä. Vaikka valtavirran mediakulttuurissa lihava … Lue lisää »


Arkisto tulee tutkijan luo

Arkisto tulee tutkijan luo

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (HKT-arkisto) vastaa tutkimustyön haasteisiin, helpottaa yliopistolla opettavien arkea ja tarjoaa ideoita ja tutkimusaineistoja sekä tutkijoille että opiskelijoille. Aloitin työni HKT-arkistossa kesällä ja olen taustaltani … Lue lisää »


Utopian ja dystopian keinussa

Utopian ja dystopian keinussa

Norlit (The Nordic Accosiation for Comparative Literature) järjestää kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin joka toinen vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Åbo Akademin tiloissa 8.–10. kesäkuuta. Nordic Utopias and Dystopias -konferenssi toi kesäiseen Turkuun … Lue lisää »


Kielihistorian voittajat ja häviäjät

Kielihistorian voittajat ja häviäjät

Väitöskirjassani yhdistyvät kiinnostus kielihistoriaan ja sanoihin. Olen tutkinut, millaisia yhdyssanoja vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa esiintyy. Väitöskirjani Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa muodostuu yhteenveto-osasta ja viidestä artikkelista. Väitöstilaisuus oli 25. … Lue lisää »


Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Kirjailija Salman Rushdien suhde näyttelijän, mallin ja Top Chef -juontajan Padma Lakshmin kanssa sai paljon mediahuomiota vuosina 2000–2013. Salmanin muutto Lontoosta New Yorkiin, orastava suhde Padmaan ja myöhemmin ero kolmannesta … Lue lisää »


Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa

Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa

Stereotyypittelyllä tarkoitetaan merkityksenantoprosessia, jossa tiettyä henkilöä, asiaa tai ryhmää kuvataan pelkistetyillä, mieleen jäävillä ja laajasti tunnetuilla piirteillä. Keskeistä on myös piirteiden jakaminen kahtia hyviin ja huonoihin stereotypioihin. Yhdysvaltojen Etelän maaseudun … Lue lisää »


Saako vanhasta enää mitään irti?

Saako vanhasta enää mitään irti?

Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen aineiston koostumusta, määrää ja säilyneisyyttä. Selvitys mahdollistaa aineiston tutkimuspotentiaalin kriittisen … Lue lisää »


Miehekästä järjenkäyttöä

Miehekästä järjenkäyttöä

Kirjan esipuhe saattaa joskus jäädä lukematta, mutta silloin lukija voi jäädä yhtä viihdyttävää, paljastavaa ja häkellyttävääkin lukukokemusta köyhemmäksi. William Gunion Rutherford julkaisi 1881 edition toisella vuosisadalla jaa. eläneen Frynikhoksen sanakirjasta. … Lue lisää »


Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, ja viime kesänä keskustelimme … Lue lisää »


Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin?

Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin?

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskus järjesti jo perinteeksi muodostuneen yleisöseminaarin Turun Keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinoilla elettiin vuotta 1517, jolloin Martin Luther julkaisi 95 teesiään ja tuli … Lue lisää »


Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsensä näinä aikoina, mikä on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas väite. Satiiria tutkitaankin myös tieteellisesti, jolloin aiheelliseksi nousee kysymys sen suhteesta ironiaan. … Lue lisää »


Turkuun on aina mukava palata – tällä kertaa Suomen historian yliopisto-opettajaksi

Turkuun on aina mukava palata – tällä kertaa Suomen historian yliopisto-opettajaksi

Toimin kuluvan lukuvuoden ajan yliopisto-opettajana Suomen historian oppiaineessa. Opetustehtävä on minulle uusi, mutta Turun yliopisto on tuttu työympäristö. Väittelin Suomen historian oppiaineesta kesällä 2015. Väitöskirjani käsitteli kuluttamista 1700-luvun lopun ja … Lue lisää »


Kesä tiedekunnan opintotoimistossa

Kesä tiedekunnan opintotoimistossa

Kolmen kuukauden harjoittelustani yliopistossa koulutuksen toimialalla on tätä kirjoittaessani jäljellä noin puolitoista päivää, joten on mainio hetki katsastaa, mitä kaikkea tänä aikana olen saanut tehdä. Laadin itselleni neljä kysymystä, jotka … Lue lisää »


Uusia lukutaitoja rakentamassa

Uusia lukutaitoja rakentamassa

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. kokoaa yhteen tutkijoita, joita kiinnostaa kielen oppiminen ja opettaminen, kieli(koulutus)politiikka ja ylipäätään kielen käyttö yhteiskunnassa. Yhdistyksen toiminnan päätapahtuma on vuosittainen syyssymposium, joka järjestetään tänä … Lue lisää »


Suomea monesta näkökulmasta

Suomea monesta näkökulmasta

Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman yli 10 vuoden ajan olen opettanut suomen kieltä ja suomalaista … Lue lisää »


Taidehistorian oppiaine 30 vuotta

Taidehistorian oppiaine 30 vuotta

Turun yliopiston taidehistorian oppiaine on ehtinyt kunnioitettavaan 30 vuoden ikään. Juhlavuosi on ollut oppiaineelle myös muutosten vuosi. Horttokujalta Sirkkalaan Taidehistorian oppiaine otti ensimmäiset askeleensa kolme vuosikymmentä sitten Horttokujalla, josta siirtyminen … Lue lisää »


Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Arkistot ovat humanistisen tutkimuksen ytimessä. Lähteiden säilyminen ja saavutettavuus mahdollistavat tutkimuksen teon ja tulosten arvioinnin. Jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä tutkimusta, on olennaista, että arkistoissa työskentelee myös syvällisesti humanistisia aloja tuntevia … Lue lisää »


Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on ollut ajatus musiikin ja taiteen muutosvoimasta: ”You must be the … Lue lisää »


Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä

Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä

Kansanperinteessä on tarkasteltu enteitä erilaisissa elämän ja vuodenkierron käännekohdissa. Esimerkiksi tietyn eläimen näkemisen pääsiäisaamuna on ajateltu kertovan, millainen tuleva vuosi on. Kenties tällainen enteiden lukeminen pätee myös kesäharjoittelussa? Kauas pallot … Lue lisää »


SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat

SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat

Nena Močnik on tutkimuskeskus SELMAn ensimmäinen postdoc-tutkija. Hän esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan ”I Will Not Raise My Child to Kill Your Child”: Motherhood, Collective Memory and the Continuum of Sexual … Lue lisää »


Kielioppia kylvyssä

Kielioppia kylvyssä

Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017–2019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan. Kielikylvyn tavoitteena … Lue lisää »


Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani Eija Suomela-Salmi pohti kielitietoisuuden käsitettä. Käsite ei ole uusi, mutta … Lue lisää »


”Orvuaar” vai ”au revoir”?

”Orvuaar” vai ”au revoir”?

Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”. Kielitaitoni karttuessa koin ahaa-elämyksen, kun tajusin, että tuo lausahdus liittyikin … Lue lisää »


”Think we must!”

”Think we must!”

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen määritelmä luonnehtii hyvin syyskuista väitöstilaisuutta, jossa puolustin väitöskirjaani Kuolemantekoja. Naisten … Lue lisää »