Mutkitteleva matka kulttuurihistoriaan

Mutkitteleva matka kulttuurihistoriaan

Tunnetun sanonnan mukaan mikään inhimillinen ei ole historioitsijalle vierasta. Kulttuurihistoriassa tutuiksi tulevat myös mitä moninaisimmat ei-inhimilliset toimijat, kuten eläimet, kasvit, esineet ja sääilmiöt. Hoidettuani muutaman kuukauden kulttuurihistorian professuuria olen vaikuttunut … Lue lisää »


Uusia lukutaitoja rakentamassa

Uusia lukutaitoja rakentamassa

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. kokoaa yhteen tutkijoita, joita kiinnostaa kielen oppiminen ja opettaminen, kieli(koulutus)politiikka ja ylipäätään kielen käyttö yhteiskunnassa. Yhdistyksen toiminnan päätapahtuma on vuosittainen syyssymposium, joka järjestetään tänä … Lue lisää »


Saako vanhasta enää mitään irti?

Saako vanhasta enää mitään irti?

Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen aineiston koostumusta, määrää ja säilyneisyyttä. Selvitys mahdollistaa aineiston tutkimuspotentiaalin kriittisen … Lue lisää »


Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, ja viime kesänä keskustelimme … Lue lisää »


Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on ollut ajatus musiikin ja taiteen muutosvoimasta: ”You must be the … Lue lisää »


”Orvuaar” vai ”au revoir”?

”Orvuaar” vai ”au revoir”?

Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”. Kielitaitoni karttuessa koin ahaa-elämyksen, kun tajusin, että tuo lausahdus liittyikin … Lue lisää »


Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen

Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen

Olen valmistunut vuonna 1986 Tallinnan kasvatusopillisesta korkeakoulusta viron kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opintojeni aikana pantiin Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen puitteissa alulle tutkimushanke Suomen ja Viron kieliopillinen vertailu, jonka morfologian … Lue lisää »


Suomea monesta näkökulmasta

Suomea monesta näkökulmasta

Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman yli 10 vuoden ajan olen opettanut suomen kieltä ja suomalaista … Lue lisää »


Humanisti EU-oikeuden koukeroissa

Humanisti EU-oikeuden koukeroissa

Jusleniassa ja Fennicumissa 1980- ja 1990-luvuilla liikkuneet saattavat minut tunnistaa. Yhdessä puursimme Mariedahlin käännöksissä, Tuomisen puheopin harjoituksissa ja Hakasen syntaksikurssilla. Horttokujan puutalossa minulle ojennettiin suomen kielen kandin paperit 1990 ja … Lue lisää »


Kielioppia kylvyssä

Kielioppia kylvyssä

Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017–2019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan. Kielikylvyn tavoitteena … Lue lisää »


Poimujen silittämistä ja aaltojen pärskeitä

Poimujen silittämistä ja aaltojen pärskeitä

Toimin tämän lukuvuoden yleisen kirjallisuustieteen yliopisto-opettajana ja uudessa Suomen Akatemian tutkimusprojektissa. Uudet työtehtävät vaativat opettelua ja ajankäytön hallintaa. Syyskuun alussa alkanut John Morton -keskuksen tutkimusprojekti edustaa Pohjois-Amerikan tutkimusta. Monitieteisen tiimin … Lue lisää »


Kesä tiedekunnan opintotoimistossa

Kesä tiedekunnan opintotoimistossa

Kolmen kuukauden harjoittelustani yliopistossa koulutuksen toimialalla on tätä kirjoittaessani jäljellä noin puolitoista päivää, joten on mainio hetki katsastaa, mitä kaikkea tänä aikana olen saanut tehdä. Laadin itselleni neljä kysymystä, jotka … Lue lisää »


Society for Pidgin and Creole Linguistics (SPCL) -seuran kesäkonferenssi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa

Society for Pidgin and Creole Linguistics (SPCL) -seuran kesäkonferenssi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa

Turun yliopiston espanjan ja englannin oppiaineet olivat järjestämässä alan tärkeintä kansainvälistä kielikontaktikonferenssia Tampereella kesäkuussa 2017. Juhannusalusviikon maanantaiaamuna jännitykseni oli huipussaan, kun marssin Tampereen yliopiston Pinni B -rakennukseen. Alkamassa oli Society … Lue lisää »


Petolintujen lisänimet luupin alla

Petolintujen lisänimet luupin alla

Tärkeiksi koetuille asioille on kielessä tapana muodostua kuvaavia ja tarkkarajaisia nimityksiä ja termejä. Virallisia termistöjä laaditaan ammattisanastoista. Mutta täsmällisiä ilmaisuja syntyy myös harrastekieliin, joita harrasteslangeiksikin kutsutaan. Missä luuraavat arska, pera … Lue lisää »


Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentymä oli saksalaismarssien ”tuonti” Suomeen. Suomeen omaksuttiin lähes yksinomaan marssilauluja, joita voi pitää sisällöltään epäpoliittisina. Wehrmachtin marssilauluperinne Saksassa on loppukeväästä … Lue lisää »


Turkuun on aina mukava palata – tällä kertaa Suomen historian yliopisto-opettajaksi

Turkuun on aina mukava palata – tällä kertaa Suomen historian yliopisto-opettajaksi

Toimin kuluvan lukuvuoden ajan yliopisto-opettajana Suomen historian oppiaineessa. Opetustehtävä on minulle uusi, mutta Turun yliopisto on tuttu työympäristö. Väittelin Suomen historian oppiaineesta kesällä 2015. Väitöskirjani käsitteli kuluttamista 1700-luvun lopun ja … Lue lisää »


Utopian ja dystopian keinussa

Utopian ja dystopian keinussa

Norlit (The Nordic Accosiation for Comparative Literature) järjestää kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin joka toinen vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Åbo Akademin tiloissa 8.–10. kesäkuuta. Nordic Utopias and Dystopias -konferenssi toi kesäiseen Turkuun … Lue lisää »


Verkkarihousuista farkkuun

Verkkarihousuista farkkuun

Toukokuussa 2017 vaihdoin verkkarit farkkuhousuihin ja siirryin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta Turun yliopistoon, kun minut valittiin saksan kielen professoriksi kieli- ja käännöstieteiden laitokselle. Joensuun/Itä-Suomen yliopistossa toimin miltei 11 vuotta eri … Lue lisää »


Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Pieni Turun yliopistoa ja Rauman kaupunkia edustava retkikunta vieraili heinäkuussa Latvian Aizputessa järjestetyssä ”Living with Cultural Heritage” -tapahtumassa. Tässä LiviHeri-projektin vuosittaisessa kokoontumisessa restauroitiin ikkunoita ja kuunneltiin paikallisten asukkaiden tarinoita menneestä … Lue lisää »


Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani Eija Suomela-Salmi pohti kielitietoisuuden käsitettä. Käsite ei ole uusi, mutta … Lue lisää »


Savukemainontaa ja tupakkavalistusta 1950-luvulta tähän päivään

Savukemainontaa ja tupakkavalistusta 1950-luvulta tähän päivään

Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin puitteissa tehdyssä radio-ohjelmassa ”Kohti savutonta Suomea” käsiteltiin mainonnan ja tupakkavalistuksen vaikutusta mielikuviin ja asenteisiin tupakasta. Ohjelmaan kerätyistä haastatteluista voi huomata selkeän muutoksen asenteissa tupakkaa kohtaan mainonnan hiipuessa, … Lue lisää »


SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat

SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat

Nena Močnik on tutkimuskeskus SELMAn ensimmäinen postdoc-tutkija. Hän esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan ”I Will Not Raise My Child to Kill Your Child”: Motherhood, Collective Memory and the Continuum of Sexual … Lue lisää »


Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä

Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä

Kansanperinteessä on tarkasteltu enteitä erilaisissa elämän ja vuodenkierron käännekohdissa. Esimerkiksi tietyn eläimen näkemisen pääsiäisaamuna on ajateltu kertovan, millainen tuleva vuosi on. Kenties tällainen enteiden lukeminen pätee myös kesäharjoittelussa? Kauas pallot … Lue lisää »


”Think we must!”

”Think we must!”

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen määritelmä luonnehtii hyvin syyskuista väitöstilaisuutta, jossa puolustin väitöskirjaani Kuolemantekoja. Naisten … Lue lisää »


Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista baabelin kaloista Star Trekin universaalikääntäjään. Kiinnostuksesta näihin fiktiivisiin keksintöihin tavallaan … Lue lisää »


Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Arkistot ovat humanistisen tutkimuksen ytimessä. Lähteiden säilyminen ja saavutettavuus mahdollistavat tutkimuksen teon ja tulosten arvioinnin. Jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä tutkimusta, on olennaista, että arkistoissa työskentelee myös syvällisesti humanistisia aloja tuntevia … Lue lisää »


Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään … Lue lisää »


Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen

Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen

Suomesta on löytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. Nämä edustavat eri tyyppejä eri ajoilta ja ovat löytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua jonkinlaisesta suomalaisesta riimukulttuurista. Vaikka Suomi sijaitsee lähellä Ruotsia, jossa riimuja … Lue lisää »


Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa

Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa

Stereotyypittelyllä tarkoitetaan merkityksenantoprosessia, jossa tiettyä henkilöä, asiaa tai ryhmää kuvataan pelkistetyillä, mieleen jäävillä ja laajasti tunnetuilla piirteillä. Keskeistä on myös piirteiden jakaminen kahtia hyviin ja huonoihin stereotypioihin. Yhdysvaltojen Etelän maaseudun … Lue lisää »


Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistorioitsijana ajattelen, että eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyvät esineissä ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti nähdä, kuinka havainnot ja käsitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti. … Lue lisää »


Arkisto tulee tutkijan luo

Arkisto tulee tutkijan luo

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (HKT-arkisto) vastaa tutkimustyön haasteisiin, helpottaa yliopistolla opettavien arkea ja tarjoaa ideoita ja tutkimusaineistoja sekä tutkijoille että opiskelijoille. Aloitin työni HKT-arkistossa kesällä ja olen taustaltani … Lue lisää »


Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsensä näinä aikoina, mikä on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas väite. Satiiria tutkitaankin myös tieteellisesti, jolloin aiheelliseksi nousee kysymys sen suhteesta ironiaan. … Lue lisää »


Ajasta, museoesineistä ja digitaalisuudesta

Ajasta, museoesineistä ja digitaalisuudesta

Kun puhumme museoesineestä tai digitaalisesta esineestä, puhumme hyvin epätarkoista ja kaiken aikaa muotoaan muuttavista objekteista. Ne kulkevat ajassa ja muuttavat toisinaan muotoaan. Tutkin pro gradu -työssäni aineellisten, digitoitujen ja mallinnettujen … Lue lisää »


Miehekästä järjenkäyttöä

Miehekästä järjenkäyttöä

Kirjan esipuhe saattaa joskus jäädä lukematta, mutta silloin lukija voi jäädä yhtä viihdyttävää, paljastavaa ja häkellyttävääkin lukukokemusta köyhemmäksi. William Gunion Rutherford julkaisi 1881 edition toisella vuosisadalla jaa. eläneen Frynikhoksen sanakirjasta. … Lue lisää »


Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Kirjailija Salman Rushdien suhde näyttelijän, mallin ja Top Chef -juontajan Padma Lakshmin kanssa sai paljon mediahuomiota vuosina 2000–2013. Salmanin muutto Lontoosta New Yorkiin, orastava suhde Padmaan ja myöhemmin ero kolmannesta … Lue lisää »


FINSSE-8: What’s in a Century? Konferenssiavustajan pohdintoja

FINSSE-8: What’s in a Century? Konferenssiavustajan pohdintoja

Englannin tutkijoiden järjestö Finnish Society for the Study of English järjesti yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa FINSSE-8: What’s in a Century? -konferenssin viime kesäkuussa. Osallistujia tuli paitsi eri … Lue lisää »


Taidehistorian oppiaine 30 vuotta

Taidehistorian oppiaine 30 vuotta

Turun yliopiston taidehistorian oppiaine on ehtinyt kunnioitettavaan 30 vuoden ikään. Juhlavuosi on ollut oppiaineelle myös muutosten vuosi. Horttokujalta Sirkkalaan Taidehistorian oppiaine otti ensimmäiset askeleensa kolme vuosikymmentä sitten Horttokujalla, josta siirtyminen … Lue lisää »


Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin?

Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin?

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskus järjesti jo perinteeksi muodostuneen yleisöseminaarin Turun Keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinoilla elettiin vuotta 1517, jolloin Martin Luther julkaisi 95 teesiään ja tuli … Lue lisää »