Onko opiskelu työn ohessa raskasta puurtamista vai antoisaa virkistystä?

Olen viimeisen 12 vuoden aikana suorittanut monenlaisia opintoja. Ensin tein valmiiksi aikanaan kesken jääneen gradun, muutaman vuoden päästä suoritin lisensiaatin tutkinnon ja tämän vuoden alussa väittelin tohtoriksi. Näiden vuosien aikana olen suorittanut myös johtamistaidon erikoisammattitutkinnon ja opastutkinnon. Kaikki opinnot olen suorittanut viranhoidon ohessa.

Kuva Jussi Lehtonen.

Kuulostaa mahdottomalta aherrukselta, suorastaan puurtamiselta. Työntäyteisiä vuosia nämä ovat toki olleet, mutta myös antoisia. Työni kunnan kulttuuripalveluissa on kiireistä ja sisällöltään rikasta, mutta työssäni en voi paneutua perusteellisesti yhteen tehtävään, vaan se on ennen muuta monien asioiden yhtäaikaista hallintaa. Työn vastapainona opiskelu ja tutkimustyö ovatkin olleet hienoja kokemuksia juuri siksi, että voin keskittyä ajatteluun ja paneutua koko päivän, parhaassa tapauksessa koko kesälomakuukauden, yhteen asiaan. Äärettömän palkitsevaa!

Loma-ajat ovat siis kuluneet opintojen merkeissä. Loman valmistelu ei ole minulle ollut matkalaukkujen pakkaamista, vaan se on tarkoittanut Turun-reissua ja käyntejä yliopiston kirjastossa tutkimuskirjallisuutta etsimässä. Yksi suurimmista ongelmista opiskelujen käytännön järjestämisessä onkin ollut se, että tiedekirjastot ovat kaukana kotipaikkakunnaltani ja kaukolainat kalliita. Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, jotka eivät ole olleet parhaita puoliani, ovat kehittyneet kovasti etäopintojen myötä.

Yksi mukavimmista opiskelulomista oli se, kun vuokrasin Turusta asunnon kesäksi ja palasin nostalgiseen opiskeluaikaan. Päivät kuluivat tiiviisti kirjastossa ja iltaisin oli tilaisuus tutustua taas pitkästä aikaa Turkuun ja viettää samalla virkistävää lomaa. Turussa asuessa myös huomasin, miten paljosta jäänkään paitsi, kun teen tutkimusta tiedeyhteisön ulkopuolella, ”Kauttuan yliopistokeskuksen” yksinäisyydessä.

Tutkimus ja oma työ ovat tukeneet hienosti toisiaan, vaikka Euran kulttuuritoimessa ei puulaivoja rakenneta. Laaja-alainen paneutuminen kulttuurientutkimuksen uusimpaan tietoon on antanut työhön uusia eväitä ja avartanut käsityksiä – toisaalta työstä ja siihen liittyvästä itsensä kehittämisestä on ollut hyötyä tutkimuksessa, jossa tutkin työyhteisön kulttuuria.

Kirjoittaja on Euran kulttuuritoimenjohtaja, joka väitteli tohtoriksi tammikuussa. Kansatieteen alaan kuuluvan väitöskirjatutkimuksen Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952 löydät täältä.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *