Aboagora – tieteen ja taiteen rajapinnalla

Jotain harvinaislaatuista täytyy olla tekeillä. Italialainen hermeneutikko Gianni Vattimo luennoi kristinuskosta maallistumisena ja tenori Topi Lehtipuu laulaa väliin Bachin aarian Erbarme dich, mein Gott. Tämä ei voi olla aivan tavallinen akateeminen konferenssi!

Europarlamentaarikko ja filosofi Gianni Vattimo. Kuva Asko Nivala.

Kolmipäiväinen Aboagora – Between Arts and Sciences -symposiumi järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Aboagoran takana on kolme toimijaa: Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine, Turun musiikkijuhlat sekä Åbo Akademin alla toimiva Donner-instituutti. Sen kantavana ajatuksena on yhdistää akateemisia puheenvuoroja taiteellisiin esityksiin. Luentojen ja paneelikeskustelujen lomassa kuullaan esimerkiksi niitä kommentoivia musiikkikappaleita tai teatterikohtauksia.

Vuoden 2012 teemana oli ”The Power of the Sacred and the Secular” ja esitelmät käsittelivät pyhää ja uskontoa vallan teeman kautta. Pääpuhujina olivat europarlamentaarikko ja filosofi Gianni Vattimo, keskiajantutkija Miri Rubin, uskontotieteilijä Marion Bowman sekä arkkitehti Juhani Pallasmaa. Työpajoissa kuultiin eri alojen puhujia fyysikko Kari Enqvististä aina kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttilaan. Uskontoa ja pyhää pohdittiin luonnontieteen näkökulmasta tai sosiaalisen vallan tuottajana. Pyhää lähestyttiin myös esimerkiksi elokuvan, arkkitehtonisen tilan tai seksuaalisuuden kannalta. Myös historiantutkimus oli edustettuna tutkijoiden rekonstruoidessa museodraaman keinoin keskiaikaisen inkvisitiotilaisuuden.

Inquisition Revisited -workshop. Kuva Asko Nivala.

Aboagora on monessa suhteessa uudisraivaajan asemassa. Tieteen ja taiteen välinen jakolinja ei ole ylihistoriallisesti annettu, vaan tietyn historiallisen prosessin tuottama. Siksi se voidaan myös ylittää. Tieteen ja taiteen välit ovat olleet eri aikoina vaihtelevassa kunnossa. Antiikin filosofi Platon halusi karkottaa tragediakirjailijat ihannevaltiostaan, kun taas saksalainen 1800-luvun romantikko Friedrich Schlegel halusi yhdistää tieteen ja taiteen kokonaan toisiinsa. Erityisesti 1900-luvun modernismi korosti taiteen itsenäisyyttä suhteessa tieteeseen, moraaliin ja uskontoon. Tiede ja taide on nykyäänkin erotettu toisistaan instituutioiden tasolla, mutta Aboagoran kaltainen yhteishanke mahdollistaa niiden leikkauspintojen väliin jäävän raja-alueen kartoittamisen. Ensi vuonna tähän tehtävään käydään otsikolla ”The Human Machine”, jolloin tematisoidaan ihmisen suhdetta teknologiaan.

Kirjoittaja on kulttuurihistorian tutkija ja Aboagoran koordinaattori.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *