Bengtskär – valoa tulevaisuuteen

Kuva Hannu Aaltonen, Turun yliopiston viestintäyksikkö

Suomessa on nykyisin noin 60 majakkaa, joista valtaosa on Merenkulkulaitoksen omistuksessa. Poikkeuksina Kylmäpihlaja kuuluu Rauman kaupungille, Porvoon Söderskär yksityishenkilölle ja Dragsfjärdin Bengtskär Turun Yliopistosäätiölle. Viimeksi mainittu, Pohjoismaiden korkein majakka, on rakennettu 1906 ja vilkkaimmillaan kallioluodolla asui viisi perhettä (32 henkilöä).

Bengtskär on tunnettu erityisesti jatkosodan aikaisista taisteluistaan, mutta uusi aika käynnistyi viimeistään vuonna 1992, jolloin Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus aloitti rappeutuneen majakan korjaustyöt. Vuonna 2000 kokonaisuus siirtyi Turun Yliopistosäätiön haltuun. Uuden vuosituhannen alusta paikkaa on kehitetty turisminäkökulmasta (Wilsonin pariskunta) ja vuoden 2012 tilastojen mukaan majakalla vieraili kunnioitettavat lähes 15 000 kävijää. Majoitus- ja ravintolapalvelujen lisäksi päärakennuksesta löytyy mm. kirkollisiin toimituksiin vihitty tila.

Kuva Hannu Aaltonen, Turun yliopiston viestintäyksikkö

Per Wilson (oik.) esittelee majakan kunnostussuunnitelmia Turun Yliopistosäätiön asiamiehelle Pekka Kanervistolle. Kuva Hannu Aaltonen, Turun yliopiston viestintäyksikkö

Rakennusten korjaustöiden yhteydessä on herännyt ajatus majakkasaarta koskevasta inventointi-, dokumentointi- ja tutkimustyöstä. Alkuvaiheessa kysymys on erityisesti olemassa olevien dokumenttien kartoituksesta. Majakkatornin saumauksen ja saunan kunnostuksen jälkeen tarkoituksena on jo vuodesta 2012 alkaen kunnostaa päärakennuksen kolmannen kerroksen pyöreä ikkuna (sumutorven paikka) sekä muuttaa koko kerrosala asuinhuoneistoksi. Suunnitelmat on laatinut arkkitehti Kim Eklund Arkkitehtitoimisto Siggestä. Samalla majakkaluodon rakenteisiin, esineistöön ja arkielämäänkin kohdentuva työ on tarkoitus hankkeistaa Yliopistosäätiön tuella ja erityisesti historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoiden ja allekirjoittaneen toimesta. Kohde tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskelijoille harjoitustöihin, seminaarien pitoon ja opinnäytteisiin. Vaikka majoitussesonki on loppumassa voi majakalle edelleen tehdä päivävierailuja. Syysretki majakkaluodolle kannattaa varmasti.

Kirjoittaja on kansatieteen yliopistonlehtori.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *