Media- ja teknologiahistorian rajapinnoilla

Tekniikan historian seuran syysseminaari pidettiin 6.11.2012 Turun yliopistossa seuran syyskokouksen jälkeen. Aihe Media/teknologian historia – yhdessä vai erikseen herätti runsaasti kiinnostusta ja kuuntelijoita oli salin täydeltä, lähemmäs 30 henkeä. Seminaari järjestettiin yhteistyössä kulttuurihistorian oppiaineen ja sen koordinoiman keskuksen International Institute for Popular Culture kanssa.

Monipuolinen ohjelma sisälsi niin alan tutkimushistoriaa, teknologian historian ja innovoinnin teoretisointia, ajankohtaisia tutkimushankkeita kuin tiedon popularisointia.

Professori Hannu Salmi Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta aloitti seminaarin katsauksella media- ja teknologiahistorian kehitykseen Turun yliopistossa. Hän kartoitti aihepiirin tutkimusjuuria alkaen Carl-Rudolf Gardbergin kirjapainotaidon historian tutkimuksesta ja edeten 1980-luvulla voimistuneeseen elokuvan ja television historiatutkimukseen sekä historiantutkijoiden työhön mm. virtuaalitodellisuuden arkeologian kehittämiseksi 1990-luvun alussa.

Kuva www.sulake.com

Mediahistorian tutkimuksessa teknologian näkökulma on vahvistunut hiljalleen, vaikka toisaalta välineen kautta teknologia on toki ollut läsnä tutkimuksessa aina. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Turun yliopistossa on tehty laajalla rintamalla monenlaista media- ja teknologiahistorian tutkimusta.

Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen esitteli lehtori Anna Sivulan kanssa aloittamaansa tutkimusprojektia ja retrovaation käsitettä. Seminaarissa paljon keskustelua herättänyt käsite viittaa innovaation erityistapaukseen, joka ammentaa historiasta. Samalla kyse on historiakulttuurin tietynlaisesta käyttötavasta, jota voitaisiin hyödyntää myös yrityksissä. Esimerkkeinä retrovaatiosta mainittiin niin alkuperäiskansoilta omaksuttu keskosvauvojen hoidossa käytetty kenguruhoito kuin 1980-luvun tietokonepelimaailmasta ammentanut Habbo Hotel. Suominen kuitenkin muistutti, kuinka pelkkä tuotteen ulkoasun kopioiminen historiasta ei täytä retrovaation edellytyksiä.

Tutkijatohtori Marko Ampuja Helsingin yliopistosta muistutti menneisyyden tuntemisen tuomasta perspektiivistä ja kyseenalaisti useiden sosiologien määritelmän globalisaatiosta ilmiönä, joka saa meidän aikamme poikkeamaan huomattavasti aiemmista. He tulkitsevat globalisaation ennen kokemattomana ilmiönä, jossa verkottunut maailma on menettänyt ajan ja paikan merkityksen uusien viestintäteknologioiden avulla. Ampuja korosti, kuinka jo lennättimen koettiin luoneen maailmanlaajuisen verkoston, jossa kommunikointi oli riippumatonta ajasta ja paikasta. Globalisaatio-käsitettä vastaava sisältö annettiin tuolloin modernisaatiolle.

VTM Essi Ylitalo esitteli professori Martti Häikiön kanssa työstämäänsä elämäkertaa Yrjö Neuvosta erityisesti digitaalisen vallankumouksen historian popularisoinnin näkökulmasta. Haasteita työlle asettavat ilmiön monitahoisuus ja toisaalta lähdemateriaalien runsaus ja täten myös tallennuksen epäsystemaattisuus.

Seminaarin päätti tutkijatohtori Petri Pajun esitelmä IBM:n merkityksestä Euroopan jälleenrakentajana ja yhdistäjänä aikana ennen tietokoneita. Hän kertoi miten suuryritys kehitti varhain yhteiseurooppalaisen valmistusjärjestelmän, joka perustui laitteiden osien hajautettuun tuotantoon ja vaihtoon maaorganisaatioiden välillä. IBM kehitti tällaista ylirajaista järjestelmää erityisesti sähkökirjoituskoneiden valmistusta ja jakelua varten. Samalla IBM liputti eurooppalaisen yhteistyön ja vapaakaupan puolesta.

Innostavat aiheet ja esitelmöitsijöiden ja yleisön erilaiset taustat takasivat vilkkaan keskustelun, jossa mediaa ja teknologiaa lähestyttiin useista näkökulmista, useimmiten yhdessä kuin erikseen.

Kirjoittaja on Tekniikan museon näyttelypäällikkö. Kirjoitus on julkaistu myös Tekniikan Waiheita -lehden numerossa 4/2012.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *