Turun Upseerikerho – yliopistoväki ja upseerihenki saman katon alla

Sirkkalan kampuksella sijaitseva Turun Upseerikerho tarjoaa monelle historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen työntekijälle jokapäiväisen lounaskattauksen ja suussa sulavat perjantaimunkit, mutta ennen kaikkea se ylläpitää liki 70-vuotisen upseerikerhotoiminnan pitkiä perinteitä.

Uusi Upseerikerho nousee tuhkasta

Turun Upseerikerho perustettiin sotien jälkeen vuonna 1945, jolloin kerho toimi Turun kasarmin alueella nimellä Turun Varuskuntien Upseerikerho. Alkuperäinen kerhorakennus kuitenkin paloi korjauskelvottomaksi vuonna 1965, minkä jälkeen kerhotoiminta siirtyi nykyisiin Sirkkalan kasarmin tiloihin vuonna 1967. Vanhan kerhotilan muisto elää edelleen uudella Upseerikerholla – käytävän lasivitriinissä on nähtävillä hirsiä palaneesta rakennuksesta ja Turku-kabinetissa voi ihailla maalausta alkuperäisestä kerhosta sen loiston päivinä.

Elinvoimainen jäsenistö

Upseerikerhon henkilökuntaa, kassa Annika Seppä (vas.), kokki Antti Aamuvuori ja ravintolanhoitaja Rauni Soranko-Tulonen. Kuva Tilda Junko.

Turun Upseerikerho ry:llä on liki 300 jäsenen jäsenkunta, johon kuuluu palveluksessa olevia, jo eläköityneitä sekä reservin upseereita. ”Onpa kerholla kaksi naisjäsentäkin”, huomauttaa yhdistyksen puheenjohtaja everstiluutnantti Jukka Liira.

Kerhon jäsenistö on vähitellen vanhenemaan päin ja oman lovensa jäsenmäärään teki aikanaan Porin Prikaatin muuttaminen Säkylään 1960-luvulla. Uutta verta toimintaan on tuonut kuitenkin merivoimien esikunnan muutto Helsingin Lauttasaaresta Heikkilän kasarmialueelle. Upseerikerho toimii paitsi jäsenistönsä juhlatilana myös ravintolatoimintansa kautta yhdistyksen varainkeruun välineenä. Upseerikerhon perustehtävä onkin upseerihengen luominen ja jäsenistönsä maanpuolustustahdon ylläpitäminen.

Kasarmialueesta kampukseksi

Armeijatoiminta Sirkkalan kasarmilla päättyi vuonna 2003 puolustusvoimien rakennemuutoksen myötä, mutta tästä huolimatta Upseerikerho jatkoi toimintaansa vuokralaisena entisen esikuntarakennuksen kellarikerroksessa. Puolustusvoimien lähdettyä Sirkkalasta tiloihin muutti vähitellen koko HKT-laitos. Nykyisin Minervana tunnetussa talossa toimiva Upseerikerho on yliopistolaisille kenties tutuin arjen lounaspaikkana ja erilaisten tilaisuuksien kestittäjänä, mutta kerhon liki 70-vuotinen historia henkii edelleen tiloista ja seinillä esillä olevasta esineistöstä.

Upseerikerholla onkin ollut vuosien saatossa esillä monenlaista yhdistyksen esineistöä ja taidetta. Puheenjohtaja Liira kertoo, että jatkossa tätä esineistöä on tarkoitus tuoda enemmänkin näytteille kerhon tiloihin. ”Aseiden tuonnista tiloihin on kuitenkin periaatepäätöksellä luovuttu”, hän huomauttaa. Upseerikerhon perinteet säilyvät myös vakiintuneiden tapojen ja traditioiden kautta. Kysyttäessä Turun Upseerikerhon perinteistä Liira mainitsee muun muassa jouluisen puuroperinteen: ”Pikkujouluissa riisipuuro on ollut tapana nauttia voisilmän sijaan jaloviina- tai koskenkorvasilmällä.”

Lisää aiheesta Upseerikerhon nettisivuilla ja juhlajulkaisussa Turun Upseerikerho ry 1945–1982.

Kirjoittaja on sukupuolentutkimuksen ja luovan kirjoittamisen toimistosihteeri ja mediatutkimuksen opiskelija.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *