Turun yliopiston kulttuurintutkimuksen suurmies Lauri Honko oli monessa aikaansa edellä

Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen professori Lauri Honko (1932–2002) oli poikkeuksellisen monialainen ja teoreettisesti tuottelias tutkija, jonka aiheet ulottuivat kansanuskosta Inkerinmaan itkuvirsiin, kansanlääkinnästä suomalais-ugrilaiseen mytologiaan, saamelaiseen uskomusperinteeseen ja Etelä-Intian suullisiin eepoksiin. Näiden lisäksi Honko käsitteli tradition, kulttuurin ja identiteetin suhdetta sekä osallistui UNESCOn suullisen perinteen suojeluohjelman rakentamiseen.

Lauri Honko ja Dharmasthalan temppelin johtaja Sri Veerendra Heggade (Hongon vasemmalla puolella) kolme viikkoa kestäneen suomalais-intialais-norjalaisen tutkijakoulutuskurssin avajaispäivänä Dharmasthalassa (Karnataka) helmikuussa 1989. Turun yliopisto, HKTL-arkisto, TKU/P/92/36(5). Kuvaaja: S. A. Krishnaiah.

Lauri Honko oli uransa alusta alkaen hyvin kansainvälinen tutkija: jo 1960–70-lukujen vaihteessa hän oli vierailevana tutkijana Indianan ja Kalifornian yliopistoissa, ja toi suomalaiseen kulttuurintutkimukseen uusia ajatuksia näistä huippuyliopistoista. Myöhemmin Hongon omat kenttätutkimushankkeet Tansaniassa, Kiinassa ja Intiassa tutustuttivat hänet kehittyvien maiden problematiikkaan ja loivat varsinkin Intiassa monipuoliset ja aktiiviset tutkimusyhteistyön muodot. Honko oli aidosti kansainvälinen tutkija, jo ennen kuin kansainvälisyydestä tuli tiedepolitiikan muotisana.

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on niin ikään asia, jolle annetaan nykyään painoarvoa. Honko oli edelläkävijä soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön saralla. Yksi tällainen sovelletun kulttuurintutkimuksen alue oli terveyskäyttäytymisen ja kansanlääkinnän tutkimus osana kehityksen problematiikkaa. Toinen aihe oli suullisen kansanperinteen ja yleisemmin henkisen perinnön suojelu, johon liittyen Honko käynnisti kansainvälisen kulttuurintutkijoiden koulutuksen.

Perinteentutkimuksen tieteenalojen kuten uskontotieteen, folkloristiikan ja kansatieteen raja-aidoista Honko ei perustanut, vaan yhdisteli toisilleen läheisten tieteenalojen työkaluja ajatuksella, että synergiahyödyt ovat tärkeämpiä kuin reviirien puolustaminen.

Hongon ajattelua valaiseva konferenssi The Role of Theory in Folkloristics and Comparative Religion järjestetään Turussa elokuussa 2013.

Uskontotieteen lehtori Matti Kamppisen ja folkloristiikan professori Pekka Hakamiehen tuore kirja The Theory of Culture of Folklorist Lauri Honko, 1932–2002: The Ecology of Tradition (The Edwin Mellen Press 2013) käsittelee Hongon kulttuuriteoriaa ja sen antia perinteentutkimuksen eri osa-alueilla.

Kirjoittaja on dosentti ja uskontotieteen lehtori.

Share on Facebook4Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *