Tutkimusavustaja kurkistaa tieteenalan backstagelle

Minna Seikkula perehtyy työssään nais- ja sukupuolentutkimuksen historiallisiin aineistoihin eli puheenvuoroihin siitä, miten oppiaine vakiinnutetaan.

Syyslukukaudella 2012 alkoi historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella ”Akateemisen feminismin aikajanat Suomessa” -tutkimushanke, tuttavallisemmin TAFF. Aloitin tutkimusavustajan tehtävässä viime joulukuussa TAFF:n ensimmäisenä työntekijänä. Projektin kuluessa 2012–2016 TAFF:in parissa tulevat lisäksi työskentelemään projektinjohtaja Marianne Liljeström ja kolme muuta tutkijaa.

Kuva Tilda Junko

TAFF-projekti tutkii feminismiä tieteellisinä suuntauksena ja keskittyy nais- ja sukupuolentutkimuksen oppiaineeksi järjestäytymisen kysymyksiin. Suomalaisissa yliopistoissahan naistutkimusta alettiin opettaa 1980-luvun jälkipuoliskolla – moneen muuhun tieteenalaan verraten siis aika äskettäin. Kun vielä muutama vuosikymmen sitten naistutkimusta ei löytynyt yliopistojen tutkintovaatimuksista, miten siitä muodostui tieteenala, josta on jo hyvän aikaa voinut valmistua maisteriksi ja väitellä tohtoriksi?  Tutkimusavustajan työhön kuuluu tätä kommentoivien aineistojen koostaminen.

Koska naistutkimuksen historiaa käsittelevää tutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomessa, on tehtävä nais- ja sukupuolentutkimuksen pääaineesta valmistuneelle näköalapaikka oman tieteenalan muotoutumiseen. Mitkä ovatkaan olleet edellytykset sille, että omia opintojani suunnitellessani saatoin löytää opiskelijakirjastosta itselleni aivan uudenlaisia kysymyksenasetteluja avanneen Naistutkimus-hyllyluokan kirjat. Nais- ja sukupuolentutkimuksen asettama haaste ajattelulle tekeekin selaamistani 1980-luvun leikkaa, liimaa ja valokopioi -tekniikalla toteutetuista lehtisistä välittyvästä innostuksesta tutun tuntuista.  Toisaalta vanhat opinto-oppaat, tiedotteet ja kannanotot kertovat myös kovasta työstä ja tahtotilasta.  Projektin tutkimusaineistoa käsitellessä vastaan tulee monenlaisia puheenvuoroja naistutkimuksen merkityksellisyydestä sekä tieteelle että yhteiskunnalle.

Käsittelemäni aineistot toimivat osaltaan pohjana projektin tavoitteelle selvittää, minkälaiseksi tieteenalaksi naistutkimus muodostui eri yliopistossa Suomessa, minkälaisia keskusteluja naistutkimuksen sisällöstä on käyty ja millä tavoin akateemisen feminismin aikajanoille sijoittuvia tapahtumia on tapana muistella.

Lisää projektista voit lukea TAFF:n verkkosivuilta – sieltä selviävät myös sanat TAFF-akronyymin takana, jos et niitä jo arvannut.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *