Bahtin, Kundera ja oppikirja aloittelijoille

Alkumaljat kohosivat, kun vieraat toivotettiin tervetulleiksi yleisen kirjallisuustieteen kevät- ja kirjanjulkistamisjuhlaan torstaina 23. toukokuuta Minervan Tempo-kokoustilassa. Esillä olivat kolme oppiaineen sisällä syntynyttä kirjaa sekä niiden asiantuntevat tekijät. Opiskelijoiden syväluotaavien kysymysten ansiosta yleisö pääsi tutustumaan kirjoittajien ajatuksiin uunituoreista teoksista.

Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby. Kuva: Anniina Palosaari.

Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby. Kuva: Anniina Palosaari.

Professori Liisa Steinby ja tohtorikoulutettava Tintti Klapuri ovat toimittaneet kirjan Bakhtin and his Others: (Inter)subjectivity, Chronotope, Dialogism (London: Anthem Press, 2013). Idea teokseen tuli kuuleman mukaan lähes vahingossa konferenssin kautta. Bahtinia on käsitelty vuosikymmeniä, mutta Klapuri ja Steinby ovat ottaneet hänen tuotantoonsa uuden näkökulman.

– Bahtin ei ole yksinäinen nero, vaan sidoksissa vahvasti saksalaiseen filosofiseen traditioon, kertoo Steinby kirjassa käytetystä kontekstista. Näemme katkeamattoman linjan varhaisemmasta tuotannosta hänen myöhempään tuotantoonsa, hän jatkaa.

Klapuri, joka tutkii muun muassa Anton Tšehovin tekstien ajan ja modernin suhdetta, on soveltanut artikkelissaan Mihail Bahtinin kronotooppia Tšehovin tuotantoon. Kolme artikkelia kansien väliin kirjoittanut Steinby toivoo teoksen saavan aikaa keskustelua aiheen tutkijoiden keskuudessa.

Päivänvalon sai nähdä myös Liisan Steinbyn itsensä englanniksi kääntämä tutkimus Kundera and Modernity (Purdue University Press 2013; suom. Milan Kundera, viimeinen modernisti, Faros-kustannus 2005). Monografia  on nimenmuutoksen jälkeen painettu Yhdysvaltojen markkinoille. Steinbyn ei ole tarvinnut koskea sisältöön, mutta teos on saanut amerikkalaista lukijaa puhuttelevan ulkoasun.

Kolmas julkistettu teos on kirjallisuustieteen opetusta tukemaan kirjoitettu oppikirja Johdatus kirjallisuusanalyysiin (SKS 2013). Se on suunnattu aloitteleville opiskelijoille ja käsikirjaksi esimerkiksi äidinkielen opettajille. Kirjan ympärillä on puuhattu jo 2000-luvun alusta, joten tulos on tarkkaan harkittu. Toimittajat tutkijatohtori Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby mainitsivat idean oppikirjaan lähteneen oman aineen analyysioppaasta, johon uudet opiskelijat ovat voineet turvata. Myös vastajulkaistun teoksen sisältöjä on jo ehditty testaamaan niin yleisen kirjallisuustieteen kuin kotimaisen kirjallisuuden peruskursseilla. Viimeisin tämänkaltainen oppikirja on 1990–2000-lukujen taitteesta, joten kysyntää teokselle löytyy.

– Kirjallisuustieteen käsitteet eivät tietenkään ole ikuisia, vaan termit liittyvät aina kirjallisten ilmiöiden syntyyn. Toivottavasti tätä nyt voi käyttää kymmenen vuotta, kun tekemiseenkin meni kymmenen vuotta, Liisa Steinby nauraa.

Kirjoittaja toimi Suomen historian oppiaineen harjoittelijana kesällä 2013.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Ajankohtaista, Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *