Kansatieteellisiä näkökulmia paikkoihin ja paikallisuuksiin

Kansatieteellinen symposiumi Landscape, Place, Locality and Space keräsi kesäkuun alussa Turkuun etnologeja niin Suomesta, Virosta kuin Unkaristakin. Jo vuodesta 1984 jatkunut yhteistyö unkarilaisten ja suomalaisten kansatieteilijöiden kesken innosti tänä vuonna mukaan myös virolaiset kulttuurintutkijat. Osanottajia tämänkertaisessa symposiumissa oli noin 70. Nelipäiväisen symposiumin järjestivät Ethnos ry, Turun yliopiston kansatieteen ja Åbo Akademin etnologian oppiaineet.

Pääpuhujia symposiumissa olivat professorit Helena Ruotsala, Art Leete sekä Balázs Borsos Turun, Tarton ja Budapestin yliopistoista. Ruotsala, joka on tutkinut Suomen ja Ruotsin välissä sijaitsevan kaksoiskaupungin Tornio-Haaparannan asukkaiden arkea kahden valtion välillä, analysoi puheenvuorossaan ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta valtioiden rajamailla. Leete puolestaan käsitteli esitelmässään ihmisen kokemuksia ja käsityksiä paikasta, soveltaen tutkimuksessaan Immanuel Kantin, Juri Lotmanin ja Mihail Bahtinin teorioita paikan olemuksesta. Borsos esitteli ympäristoetnologista tutkimustaan, jossa hän on pyrkinyt liittämään ekologisen ajattelutavan antropologiseen tutkimukseen.

Symposiumin teemojen – maisema, paikka, paikallisuus ja tila – tiimoilta kuultiin 20 esitelmää. Puheenvuoroissa korostuivat erityisesti ne merkitykset, joita paikoille annamme – koti ei ole koti, jollei sitä sellaiseksi koeta. Kuten Leena Rossin esitelmästä ilmeni, koti ei ole aina turvallinen rauhan tyyssija, jollaiseksi sen miellämme, vaan sen seinien sisään saattaa piiloutua ahdistusta ja väkivaltaa.

Kahvitauolla Arkenilla. Kuva: Reetta Myllynen.

Kahvitauolla Arkenissa. Kuva: Reetta Myllynen.

Maaseudulta suurkaupungin sykkeeseen

Laura Hirvi pureutui esitelmässään Berliinin kaupunkikulttuuriin ja siihen, miten kaupunkiympäristön voi kokea esimerkiksi taiteen välityksellä. Kaupunkiympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa myös valaistuksella, kuten turkulaista ja tokiolaista kaupunkivalaistusta tutkinut Kensuke Shimizu valotti esitelmässään. Toisaalta kaupunkiympäristöstä myös haetaan vaaran mahdollisuuden tuomaa viehätystä, kuten Patrick Laviotte toi esille esitelmässään urbaanista extreme-kulttuurista, esimerkkinään skeittaajat, parkour-harrastajat ja graffiti-taiteilijat. Kaupungit ovat myös turistikohteita. Sanna Lillbroända-Annala nosti esitelmässään esille Porvoon vanhan kaupungin, joka perinteikkäänä puutaloalueena on noussut kulttuuriperintökohteeksi ja sitä kautta turistikohteeksi. Toisenlaisesta turismista esitelmöi Timea Bata, joka on tutkinut unkarilaisten häämatkojen trendimuutosta.

Tarkastelun keskiössä oli myös identiteettien ja paikallisuuden merkitys yhteisöille. Niina Koskihaara Turun yliopistosta esitelmöi Suomessa paljon keskustelua herättäneiden kuntaliitosten vaikutuksista paikallisidentiteettiin, esimerkkitapauksenaan Mietoisten kylä Varsinais-Suomessa. Erika Vass puolestaan käsitteli unkarilaisen vähemmistöryhmän identiteettiä Romanian Transylvaniassa. Kirsi Sonckin esitelmän näkökulmana oli puolestaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Rymättylän paikallisyhteisön perinteiseen elinkeinoon talvinuottakalastukseen.

Matkalla Loistokarille. Kuva: Jussi Lehtonen.

Matkalla Loistokarille. Kuva: Jussi Lehtonen.

Saaristomaisemia

Seminaari huipentui Kustavissa lauantaina. Päivän teemana oli ”People Defined by the Archipelago” ja esitelmien aiheina olivat saaristo, saaristolaisuus ja meri. Jaana Kouri kertoi suullista historiaa, mikrohistoriaa ja ympäristöhistoriaa yhdistelevästä tutkimuksestaan. Katriina Siivonen puolestaan esitelmöi saaristolaisidentiteetistä ja paikallisuuden merkityksestä saariston tulevaisuudelle. Sallamaria Tikkasen esitelmässä huomio kiinnitettiin merenalaiseen maailmaan. Nykypäivänä vedenalainen maailma kiehtoo ihmisiä jopa niin paljon, että veden alla esimerkiksi mennään naimisiin ja järjestetään konsertteja.

Etnologista yhteistyötä 1970-luvulta nykypäivään

Ensimmäiset Unkarin ja Suomen väliset kansatieteelliset symposiumit järjestettiin rautaesiripun jakamassa Euroopassa. Yhteistyön merkitys ei ole kuitenkaan vähentynyt poliittisen tilanteen muututtua, vaan pikemminkin päinvastoin. Seuraava Suomen, Unkarin ja Viron välinen etnologinen symposiumi järjestetään Unkarissa. Yhteistyön toivotaan laajentuvan niin, että myös Romanian unkarilaiset etnologit osallistuisivat konferenssiin.

Kirjoittajat ovat kansatieteen pääaineopiskelijoita, jotka saivat ilokseen työskennellä symposiumissa avustajina.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *