Musiikki on mun elämä

WASP-yhtyeen kitaristi Doug Blair antaa palautetta. Kuva: Tiina Käpylä.

WASP-yhtyeen kitaristi Doug Blair antaa palautetta. Kuva: Tiina Käpylä.

Musiikkitieteellinen väitöskirjatutkimukseni käsittelee 12–29-vuotiaiden nuorten bändiharrastuksia Turussa. Tutkin etnisten ja sukupuolittuneiden muusikonroolien rakentumista sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Kenttätöissä bändikilpailuissa, aineisto ja sen haasteet

Keskityn tutkimuksessani mm. arkeen, esiintymiseen bändikilpailussa ja teknologiaan. Työni edustaa monitieteistä nuorisotutkimusta ja populaarimusiikin tutkimusta. Aineistoa olen hankkinut etnografisella kenttätyöllä, johon on kuulunut osallistuvaa havainnointia mm. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa Turku Bandstand -bändikilpailuissa. Kilpailun merkitys on tutkimukseni kannalta ollut suuri, sillä tällaisissa esiintymistanteissa näkee asioita, joita muuten olisi vaikea päästä havainnoimaan. Olen havainnoinut systemaattisesti teknologiaa, esiintymismaneereita ja musiikin tyylilajeja. Kenttätutkimusaineistooni kuuluu myös kymmenen haastattelua ja sähköpostikysely. Etnografisen tutkimuksen haasteena on se, että aineistoa kertyy paljon ja sen käsitteleminen vie aikaa.

Ja se väitöskirja sitten

Analysoin haastattelu- ja kyselyvastauksia diskurssianalyysin menetelmillä. Työn taustalla on interaktionismi, jonka keskiössä on käsitys ihmisten keskinäisen sosiaalisen kanssakäymisen välttämättömyydestä ihmisen minän ja identiteetin kehityksessä. Tarpeellisia ovat myös alakulttuurisen ja kulttuurisen pääoman käsitteet sekä sukupuolentutkimuksen ja kulttuurisen musiikintutkimuksen näkökulmat. Etsin aineistostani interaktiomalleja, musiikkityylejä sekä suhtautumistapoja esimerkiksi esiintymiseen ja teknologiaan, joissa sukupuoli ja etniset identiteetit ovat läsnä. Lähtöasetelma on se, että rockin miehinen maailma houkuttelee suomalaisia poikia kun tytöt ja etniset ryhmät ovat marginaalissa.

Kuva: Tiina Käpylä.

Kuva: Tiina Käpylä.

 

Alustavia löytöjä

Nuorten soittamiin instrumentteihin ja rockin tyylilajeihin vaikuttavat esikuvat, joita tytöillä vaikuttaa olevan yhä vähän. Pojat edustavat enemmistöä kaikissa tyylilajeissa, paitsi laulaja- ja lauluntekijägenressä, joka on nuorten naisten alaa. Syitä tähän lienee useita esikuvien ja tuen puutteesta tyttöjen harrastusten runsauteen. Myös soittamiseen liittyvällä teknologialla ja harrastusten kustannuksilla on merkityksensä. Vastaavasti erilaiset etniset taustat tuovat mukanaan erilaisia musiikkityylejä, joista mainittakoon esimerkiksi rap. Soittaminen harrastuksena tukee poikien identiteetinmuodostusta, onhan rockin maailmassa on runsaasti miehiä, joihin voi samaistua.

Kirjoittaja on musiikintutkimuksen tohtorikoulutettava, nuorisotutkija ja yrittäjä.

Share on Facebook11Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *