Perheen jäljillä

Perhesuhteet olivat kiinteä osa myös keskiajan uskonnollista maailmaa. Hattulan kirkon veistos esittää suosittua Anna itse kolmantena -kuva-aihetta: isoäiti Annaa sekä hänen tytärtään Neitsyt Mariaa ja lapsenlapsi Jeesusta. Kuva: Anu Lahtinen.

Perhesuhteet olivat kiinteä osa myös keskiajan uskonnollista maailmaa. Hattulan kirkon veistos esittää suosittua Anna itse kolmantena -kuva-aihetta: isoäiti Annaa sekä hänen tytärtään Neitsyt Mariaa ja lapsenlapsi Jeesusta. Kuva: Anu Lahtinen.

Perheen jäljillä on kolmivuotinen tutkimushanke, joka yhdistää perhehistorian ja sukupuolihistorian näkökulmat. Hanke ottaa uuteen tarkasteluun ”entisaikojen perheen” ja siihen liitetyt käsitykset ja tutkimustiedot.

Suomen historian dosentti Anu Lahtisen johtama hanke analysoi, millaisia perhesuhteet ovat Suomessa olleet ennen 1900-luvun alkua ja miten menneiden vuosisatojen perintö on nähty modernina aikana. Hanketta rahoittaa Emil Aaltosen säätiö vuosina 2013–15.

Kymmenen tutkijan ryhmä analysoi lain ja normien tunnistamia ja arvostamia kolmea suhdetyyppiä: puolisoiden välisiä suhteita, vanhempi–lapsi-suhteita sekä sisarusten keskinäisiä suhteita. Menneisyyden ihmiset käyttivät näitä nimityksiä usein myös puhuessaan muista hoiva- ja riippuvuussuhteista. Kuten Erasmus Rotterdamilainen totesi:

Mikään ei ole kunnioittavampaa, ei suloisempaa kuin kutsua isäksi ja äidiksi; ei mikään ihanampaa kuin nimetä veljeksi tai sisareksi. Jos et muista tarkkaa arvonimeä, kaikkia oppineita voi kutsua ”arvon opettajiksi”, kaikkia pappia ja munkkeja ”kunnianarvoisiksi isiksi”, kaikkia samanvertaisia ”veljiksi ja ystäviksi”, lyhyesti sanoen kaikkia tuntemattomia miehiä ”herroiksi” ja kaikkia naisia ”rouviksi”. (Kultainen kirja, suom. Heli Paalumäki ja Hannu Salmi.)

Hanke muistuttaa, että uusioperheet ja erilaiset perhekokonaisuudet eivät ole vain nykypäivän ilmiö. Menneisyydestäkin löytyy ”uusioperheitä”, vihkimättömiä suhteita, jalkavaimoja, ottolapsia ja yksinhuoltajia. Hankkeen tavoitteena onkin osoittaa, miten menneisyyden moninaisten perheiden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään ja ratkomaan myös nykyperheiden ongelmia.

Hankkeella on oma blogi ja se järjestää myös seminaareja ja tutkijavierailuja.

Lisää perhesuhteiden historiasta esim. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden verkkolehdessä.

Kirjoittaja on fil. tri, European Doctorate, Suomen historian dosentti sekä Perheen jäljillä -hankkeen johtaja.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *