Suuria löytöjä pienillä resursseilla

Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä on arkeologisissa tutkimuksissa tullut esiin varhaisen kirkon ohella myös hautausmaa ja mäkeä kiertäneen aidan perustus. Kuva: Juha Ruohonen.

Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä on arkeologisissa tutkimuksissa tullut esiin varhaisen kirkon ohella myös hautausmaa ja mäkeä kiertäneen aidan perustus. Kuva: Juha Ruohonen.

Arkeologian oppiaine on vuodesta 2010 lähtien järjestänyt perusopetukseen liittyvät opetuskaivaukset Kaarinan Ravattulan Ristimäellä. Kaivausten luonne on alusta alkaen ollut sekä tutkimuksellinen että opetuksellinen. Tämän vuoden elokuussa esille saatiin Suomen toistaiseksi vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen jäännökset.

Kalmistoalueen keskeltä löytynyt, todennäköisesti 1100-luvun loppupuolelle ajoittuva kirkkorakennus ei tullut esiin vahingossa tai sattumalta, vaan pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena. Opetuskaivausten yhteydessä paikalla on vuosittain tehty kahdesta kolmeen viikkoa pienimuotoista, mutta järjestelmällistä tutkimusta mäkialueen esihistoriallisten ja historiallisten jäännösten kartoittamiseksi. Ennen kirkon esiintuloa oli kumpareelta ehditty jo löytämään kivikautinen asuinpaikka, ristiretkiajalle ja varhaiskeskiaikaan ajoittuva kalmisto sekä aitarakennetta. Käytännön kaivaustyöhön ja dokumentointiin ovat osallistuneet arkeologian aineopintoihin kuuluvan opetuskaivauskurssin opiskelijat sekä vuosittain vaihtuva kenttätyöharjoittelija allekirjoittaneen alusta alkaen johtaessa tutkimuksia.

Ravattulan kirkon itäpäässä sijainnut kuori on ollut pienempi kuin varsinainen runkohuone. Kyse on varhaiskeskiaikaisesta kapeakuorisesta kirkosta. Kuva: Juha Ruohonen.

Ravattulan kirkon itäpäässä sijainnut kuori on ollut pienempi kuin varsinainen runkohuone. Kyse on varhaiskeskiaikaisesta kapeakuorisesta kirkosta. Kuva: Juha Ruohonen.

Vähäisistä resursseista johtuen on tutkimusaluetta pystytty vuosittain aukaisemaan hyvin rajallisesti, joten kirkkorakennuksenkin esiin kaivaminen on ollut pitkäaikainen prosessi. Ensimmäiset merkit mäellä sijainneesta rakennuksesta saatiin jo 2010, jolloin koekuopasta tuli esiin ihmistekoista kiveystä. Havainnon perusteella seuraavana vuonna saatiin esiin rakennuksen kivijalan lounaiskulma. Tutkimusaluetta laajennettiin jälleen 2012, jolloin esillä oli rakennuksen kookas länsipääty. Vaikka epäilys kivijalan kirkollisesta funktiosta heräsi jo tuolloin, kirkoksi rakenne varmistui nyt elokuussa, rakennuksen itäosankin tullessa lopulta pintaosistaan esiin kaivetuksi.

Kokonaisuuden kannalta Ristimäki muodostaa Suomen oloissa ja laajemmin koko Pohjois-Euroopassa ainutlaatuisen, erityisen hyvin säilyneen kokonaisuuden. Alueella ei ole ollut juuri lainkaan myöhempää häiritsevää maankäyttöä, vaan heti pintamaan poiston jälkeen on päästy tutkimaan 1100- ja 1200-lukujen vaihteen maakerroksia. Paikalla on tuolloin ollut kapeakuorinen kirkkorakennus, jota ainakin tutkimusten tässä vaiheessa voidaan pitää maamme vanhimpana tunnettuna kirkollisena rakennuksena. Kirkon ympärillä on sijainnut lisäksi laaja hautausmaa ja hautausmaata rajaamassa kivinen tai hirsistä rakennettu aita.

Arkeologian opiskelijat ovat kaivausten yhteydessä päässeet tutustumaan myös nykyaikaisiin dokumentointimenetelmiin. Kirkon kivijalkaa takymetrillä mittaamassa Laura Tuomisalo ja Sinikka Kärkkäinen. Kuva: Juha Ruohonen.

Arkeologian opiskelijat ovat kaivausten yhteydessä päässeet tutustumaan myös nykyaikaisiin dokumentointimenetelmiin. Kirkon kivijalkaa takymetrillä mittaamassa Laura Tuomisalo ja Sinikka Kärkkäinen. Kuva: Juha Ruohonen.

Tutkimuksia Kaarinan Ravattulassa on vuodesta 2010 johtanut arkeologian assistentti Juha Ruohonen. Kuva: Joonas Kinnunen.

Tutkimuksia Kaarinan Ravattulassa on vuodesta 2010 johtanut arkeologian assistentti Juha Ruohonen. Kuva: Joonas Kinnunen.

Tutkimuksissa ei pelkästään ole keskitytty mäkialueen kaivauksiin, vaan mahdollisuuksien mukaan myös lähiympäristöä on inventoitu. Ristimäen läheisyydestä onkin tullut esiin monia aikaisemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä, kuten uusi kuppikivi sekä keskisen rautakauden polttokalmisto. Lisäksi Ristimäen viereiseltä peltoalueelta on poimittu talteen 1500- ja 1600-luvuille ajoittuvaa keskieurooppalaista tuontitavaraa, kuten esimerkiksi palasia lasiesineistä sekä kivisavikeramiikasta.

Ristimäeltä saatavan aineiston kautta saadaan selvennettyä ja selvitettyä monia tutkijoita jo 150 vuoden ajan vaivanneita niin mikro- kuin makrotasonkin tutkimuskysymyksiä. Kaivausten kautta on mahdollista saada valaistusta esimerkiksi varhaiskeskiajan murroskaudesta, josta kirjallisten lähteiden puuttuessa vain arkeologinen aineisto voi kertoa lisää. Tieteellisessä mielessä Ristimäellä on tosin raapaistu vasta pintaa, sillä esimerkiksi kirkkoa ei vielä ole otettu kokonaan esille. Tutkimuksia alueella pyritään luonnollisesti jatkamaan, tietysti mahdollisuuksien mukaan, myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on arkeologian oppiaineen assistentti.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *