Visuaalinen palikkatyöpaja Puuvillan puistossa

Iloiset ilmeet Puuvillan puistossa ”Kirjurinluoto”-ryhmän palikkamaiseman loppuesittelyssä. Kuva: Anu Tuovinen.

Iloiset ilmeet Puuvillan puistossa ”Kirjurinluoto”-ryhmän palikkamaiseman loppuesittelyssä. Kuva: Anu Tuovinen.

Kansalaisten tuntoja Porin kansallisen kaupunkipuiston viheralueista, toiminnoista ja suunnitelmista selviteltiin kouriintuntuvasti palikkateatterin avulla aurinkoisena kesäpäivänä. Tulevaisuuden maisemiin palikoilla rakentui taiteellisia muotoja ja mielikuvitus vei siemenet lentoon.

SuomiAreenan aikaan 17. heinäkuuta Turun yliopiston Hybrid Parks -hanke järjesti Porissa Puuvillan puistossa työpajakeskustelun otsikolla: ”Yliopistokampuksen suhde kansalliseen kaupunkipuistoon”. Työpajassa rakennettiin maisemaa KO-KOO-MO-konseptin erimuotoisilla ja -kokoisilla palikoilla sekä erivärisillä siemenillä vanerilevyille piirretyille karttapohjille. Työpajaryhmiä ja samalla käsiteltäviä alueita oli kolme: Puuvillan puisto, Kirjurinluoto ja Jokikeskus. Pohjustuspuheenvuorot käyttivät maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen ja Porin kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä.

Puuvillan puisto. Kuva: Anu Tuovinen.

Puuvillan puisto. Kuva: Anu Tuovinen.

Yleisö jakautui ryhmiin heille tilaisuuden alussa jaetun palikan muodon perusteella. Työpajassa lähdettiin liikkeelle alueiden nykytilanteesta ja kysymyksestä, tiesivätkö henkilöt olevansa kansallisessa kaupunkipuistossa. Maisemarakentelun tuoksinassa otettiin kantaa meneillään ja suunnitteilla oleviin rakennushankkeisiin. Palikoin kuvatut tulevaisuuden maisemat saivat hyvinkin mielikuvituksellisia muotoja ja toimintoja. Vai mitä mieltä olisitte Kokemäenjoessa Jokikeskuksessa kelluvista viljelypalstalautoista, Etelärannan veden päällä pyörivästä maailmanpyörästä, Puuvillanrannan laituriauditoriosta tai sijoituskysymyksellään paljon keskustelua herättäneen Event Arenan kattopuutarhasta?

Jokikeskus palikoilla. Kuva: Anu Tuovinen.

Jokikeskus palikoilla. Kuva: Anu Tuovinen.

Palikkamaisemien loppuesittelyt kirvoittivat naurahduksia ja innostuneita kommentteja. Tapahtuma oli täyttänyt tehtävänsä: se herätti keskustelua, minkä lisäksi  osallistujien kommenteista ja reaktioista välittyi innostus mahdollisuudesta osallistua kaupunkisuunnitteluun. Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ei kaivata tiheään rakennettuja massoja vaan tarvitaan avoimia, erilaiset käyttäjäryhmät huomioivia, vihertiloja. Hienoa Kokemäenjokea tulisi korostaa kaupunkikuvassa ja toiminnoissa. Osa osallistujista rakentaisi Etelärannan, Kirjurinluodon ja Pohjoisrannan yhdistävän sillan, osa hoitaisi yhteyden lossilla. Tiheä raitiovaunuliikenne kuljettaisi opiskelijat keskustasta Puuvillaan. Yliopistokampuksen merkitystä alueelle pohdittiin päätymättä silti yksiselitteiseen mielipiteeseen, tulisiko kampukset yhdistää, mutta selväksi tuli, että yliopiston sijainti nykypaikallaan Puuvillassa on Porilla ja porilaisille tärkeä.

Kirjoittaja on Hybrid Parks -hankkeen projektisihteeri.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Suomessa on tällä hetkellä kuusi kansallista kaupunkipuistoa.

Hybrid Parks -projektissa vaihdetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä ja etsitään niin ekologisia, taloudellisia kuin sosiaalisiakin perusteita puistojen ja viheralueiden arvottamiseksi kaupunkien ja alueiden kehittämisessä. Hybrid Parks on eurooppalainen laaja yhteistyöprojekti, jossa on Suomen lisäksi partnereita Saksasta, Ruotsista, Maltalta, Puolasta, Kreikasta, Itävallasta, Iso-Britanniasta, Italiasta ja Ranskasta. Suomesta mukana on Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma sekä Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Visuaalinen palikkatyöpaja Puuvillan puistossa

  1. Pentti Tuovinen sanoo:

    Voi hiiskutti sentään!
    Vihdoinkin jotakin uutta jäykkään, mutta tönkköön kaupunkisuunnitteluun! Kaupunkilaisetkin pääsevät mukaan innovoimaan, vaikkapa hulluttelemaankin uusilla ajatuksilla – näinhän sen pitääkin olla. Kaupunki kaupunkilaisille!
    Hyvä Anu!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *