Agnes Suurhuora ja rakkauden monet kasvot

Vanha suurhuora Agnes Thomasintytär sai kuvaavan nimensä 1600-luvun alkupuolen Turussa. Kaupungissa oli toki muitakin enemmän tai vähemmän vakinaista tointa harjoittaneita naisia, kuten Neitsyt Annika, Sorsa-Malin ja Pikku-Kaisa, mutta todisteena suurhuoran pitkästä urasta olivat hänen kuusi aviotonta lastaan, joilla kaikilla oli eri isä. Lisäksi Agnesin tiedettiin maanneen muidenkin miesten kanssa. Turussa näitä miehiä kutsuttiin nimellä huoranmetsästäjä, horjägare. Nykyisin yleisen käsityksen mukaan äiti elätti avioliiton ulkopuolella syntyneet lapsensa, mutta Agnesin tapaus osoittaa, etteivät nämä lapset olleet täysin merkityksettömiä heidän isilleenkään.

Kaakinpuu ja karkotus

Luettelo Agnesin lapsista. Turun kaupunginarkisto, TRO BIa 6, 18.10.1634, 110v−111. Kuva: Veli Pekka Toropainen.

Luettelo Agnesin lapsista. Turun kaupunginarkisto, TRO BIa 6, 18.10.1634, 110v−111. Kuva: Veli Pekka Toropainen.

Turussa näytetään sietäneen tämän ammatin harjoittajia tiettyyn pisteeseen saakka. Heidän toimintansa tulee esiin kaupungin oikeuspöytäkirjoissa pääosin vasta silloin, kun he aiheuttivat järjestyshäiriöitä tai varastivat omaisuutta. Tällöin tuomioksi tuli torilla seisovassa kaakinpuussa ruoskiminen ja lopulta kaupungin rajojen ulkopuolelle karkottaminen. Mikäli karkotettu tavattiin uudelleen sen rajojen sisäpuolella, voitiin tuomio muuttaa kuolemantuomioksi.

Ylhäiset ja alhaiset huoranmetsästäjät

Agnes Thomasintytär sai tehdä vuonna 1634 raastuvanoikeudelle tiliä aviottomista lapsistaan. Ensimmäisen pojan hän oli siittänyt erään Huittisista kotoisin olleen talollisenpojan kanssa. Lapsen isä oli antanut hänelle kihlalahjat, mutta Agneksella ei ollut siitä todistajia. Toisen lapsen hän oli siittänyt kruunun laivamies Klemet Mickelinpojan kanssa. Tämä oli ollut hänen laillinen aviomiehensä, mutta oikeus ei juuri sillä haavaa voinut saada asiasta todistusta. Kolmannen lapsen Agnes sanoi siittäneensä Torsten Stålhandsken kanssa.

Myöhemmin Agnes tosin ilmoitti, että isä oli joko Stålhandske tai tämän jo edesmennyt velipuoli Lydik Mattsinpoika. Hän ei tuntenut miehiä sen paremmin, mutta isä oli se, jolla oli suurempi parta. Oikeus katsoi tämän perusteella Lydik Mattsinpojan syylliseksi. Neljännen lapsen Agnes oli saanut Turun valtaporvari Gottfried Rosskampin kanssa. Viidennen lapsen hän oli saanut kruunun laivamies Matts Mällin kanssa. Kuudennen oli siittänyt edesmennyt pormestari ja alikäskynhaltija Erik Andersinpoika Knape ollessaan leskenä.

Isä kasvattajana

Agnesin tapauksessa ainakin varakkaammat isät ottivat lapsensa kasvatettavakseen, kun heidät oli vierotettu rintaruokinnasta. Lydik Mattsinpoika oli antanut viedä lapsen vuonna 1634 kartanoonsa Uudellemaalle kasvatettavaksi. Myös porvari Gottfried Rosskamp oli ottanut lapsensa omaan talouteensa. Pormestari Knapen lapsi sen sijaan oli tutkinnan aikana kolmannella vuodellaan ja äidin hoivissa. Tähän lienee vaikuttanut se, että pormestari oli kuollut ennen kuin Thomas Erikinpoika oli saavuttanut muutaman vuoden iän, että hänet olisi voitu siirtää isälleen.

Kuten Suomen historian dosentti Anu Lahtinen on todennut, olivat aviottomat lapsetkin – sekä pojat että tyttäret – arvokkaita isilleen. Rälssiin kuulunut Lydik Mattsinpoika saattoi kasvattaa pojasta itselleen kartanonvoudin tai kirjurin. Rosskampin kauppahuoneessa poika saattoi puolestaan edetä kirjanpitäjäksi tai kauppapalvelijaksi. Heidän oletettiin toki olevan lojaaleja isälleen.

Kirjoittaja viimeistelee väitöskirjaansa Turun johtavan porvariston naisten toimijuudesta vuosina 1623–1670.

 

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Agnes Suurhuora ja rakkauden monet kasvot

  1. Helena Maria Maattola sanoo:

    Ihan hieno tarina, mutta… Eikö terminologia ole kuitenkin niin, että nainen synnyttää ja mies siittää 🙂

    • Veli Pekka Toropainen sanoo:

      Näinhän se on! Tuossa asiakirjassa vain todetaan Agnesin siittäneen lapsen yhdessä miehen kanssa, siitä virheeni! Tuon ajan sanonta.

  2. Jukka Nikula sanoo:

    Onko Gottfried Rosskampin lapsesta olemassa tarkempia tietoja? Tekstistä ymmärtää hänen olleen poika.

    • Veli Pekka Toropainen sanoo:

      Poika oli, mutta en osaa sanoa, onko hän tavoitettavissa, todennäköisesti ei.

  3. Jukka Nikula sanoo:

    Erikoinen mielenkiinnon aihe.
    Turun raastuvanoikeuden renovoitujen 1634 tuomiokirjojen mukaan näitä rakkauden ja intohimon seurauksena syntyneitä hedelmiä on oikeastaan kahdeksan kappaletta, eikä vain kuusi, kuten artikkelissa mainitaan.

    Katso linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480385

    • Veli Pekka Toropainen sanoo:

      Yhdestä suhteesta ei syntynyt lasta ja seitsemäs oli vasta tuloillaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *