Arkiston kautta töihin

Kansatieteen uusi yliopisto-opettaja fil. tri Hanneleena Hieta aloitti työnsä tammikuun alussa. Matka Sirkkalaan kulki laitoksen arkiston kautta.

HENK_Hieta_kuvaAloitin työt kansatieteen yliopisto-opettajana tammikuun alussa. Olen toiminut assistenttina kansatieteessä vuosina 1999–2010. Valmistuin tohtoriksi vuonna 2010. Väitöskirjani käsitteli muutamien esimerkkien kautta eurooppalaisia kansanelämänmuseoita ja sitä, miten instituutiot sopeutuvat olosuhteidensa muutoksiin ja murroksiin.

Heti väitöstilaisuutta seuranneena maanantaina siirryin vanhempainvapaalle. Vapaan jälkeen aloin suorittaa alempaa arkistotutkintoa. Onnekseni sain myös melkein vuoden mittaisen vuorotteluvapaasijaisuuden arkistosihteerinä Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistossa. Tämä avasi todella mielenkiintoisia näköaloja laitoksen arkistoihin.

Kulttuurien tutkimuksen arkistot on kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmän arkistokokonaisuus, jolla on vakiintunut asema Suomen perinnearkistojen kentässä. Vuonna 2010 kaikki laitoksen arkistot yhdistettiin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoksi. Arkiston asioista päättää arkistotyöryhmä, jonka sihteerinä toimii arkistosihteeri. Vielä toistaiseksi kokoelmat ovat eri puolilla kampusta, mutta asiaan on tulossa parannusta, kun arkiston pääasialliset kokoelmat ja asiakaspalvelu siirtyvät Teutoriin kesällä 2014.

Arkistoalalta kuuluu laitoksellemme muutenkin hyvää. Turun yliopiston Suomen historia, folkloristiikka, kansatiede ja Åbo Akademin nordisk historia, folkloristik ja etnologi ovat yhteisvoimin aloittamassa arkisto- ja asiakirjahallinnan maisteriopintojen tarjoamisen opiskelijoilleen tänä syksynä. Kaksivuotisissa maisteriopinnoissa gradu ja 15 opintopistettä syventäviä opintoja tehdään omaan pääaineeseen. Muut opinnot ovat arkisto- ja asiakirjahallintaan perehdyttäviä. Opinnot vastaavat vanhaa ylempää arkistotutkintoa. Ne ovat kaksikielisinä ja humanistispainotteisina ainutlaatuiset Suomessa.

Aivan äskettäin sain käsiini isoäitini, lausuntataiteilija Kastehelmi Karjalaisen kirjallisen jäämistön, joka sisältää satoja sodanaikaisia kirjeitä. Sodanaikaiset kirjeaineistot ovat aivan viime kuukausina saaneet huomiota peräti kahden suomalaisen kansatieteellisen väitöskirjan lähdemateriaalina. Odotan jännityksellä, mitä kulttuurianalyyttisen tulkintakehyksen avulla nousee esiin näistä löytämistäni kirjeistä.

Kirjoittaja on kansatieteen yliopisto-opettaja.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *