Kallioon hakatut rakkaudentunnustukset

Porin Reposaaren Takaranta teki minuun suuren vaikutuksen käydessäni siellä ensi kertaa varhain keväällä 2011. Reposaari ja sen ympärillä oleva Selkämeren Porin saaristo on saaristomaisemaa, jossa luonnonympäristö, maankäytön eri muodot ja mielenmaisema muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Takarannalla luonnonympäristö esiintyy kallioisina luotoina ja aavana merenä.  Kalliohakkaukset kertovat ihmisen mieltymyksestä tähän kohteeseen. Tahkoluodon satama sekä Reposaaren tuulimyllyt edustavat nykyajan ihmisen voimakasta maankäyttöä alueella.

Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kenttätyökurssi pidettiin keväällä 2011 Reposaaressa. Samassa yhteydessä olimme Satakunnan Museon museoharjoittelija Riikka Kaivola-Häyryn apuna Takarannalla Valonheitinkallion kalliohakkausten inventoinnissa. Riikan ahkeruudesta ja avustamme huolimatta vain pieni osa kalliohakkauksista ehdittiin käydä läpi. Inventointikortteja kalliohakkauksista on kirjoitettu 366 kappaletta ja inventointikohteet levittäytyvät Takarannan Valonheitinkalliosta pohjoisluoteeseen Punaisille kallioille sekä eteläkaakkoon Junnilan kallioilta aina Lontoon kalliolle saakka.

Toistaiseksi vain osa sadoista kalliohakkauksista on inventoitu perinteisesti sanallisesti inventointilomakkeilla. Kuluvana keväänä on tarkoitus kokeilla laserkeilausta inventoinnin apuna, jolloin hakkauksille tai ainakin osalle saadaan myös paikkatiedot eli maantieteelliset koordinaatit.

Takarannan kallioille on tehty kalliohakkauksia aina 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Alue on ollut reposaarelaisten vapaa-ajanviettopaikka, jossa on sijainnut eri aikakausina laivanpurkajien laivojen odotuspaikan lisäksi mm. tanssi-, vaatteidenpesu- ja nuorten oleskelupaikka. Vanhimmat kalliohakkaukset ovat merellisten aiheiden lisäksi nimiä ja nimikirjaimia. Mereen liittyviä symboleja ovat muun muassa ankkurit, purjelaivat ja majakat.

Amor vincit omnia. Kuva: Matti Salokangas.

Amor vincit omnia. Kuva: Matti Salokangas.

Inventoiduissa kalliohakkauksissa yleisin symboli on sydän. Siihen liittyy usein kaksi nimeä tai kahdet nimikirjaimet, jotka ovat sydämen sisällä tai sydämen molemmin puolin. Hakkauksiin voi liittyä myös vuosi ja/tai päivämäärä. Päivämäärä voi tarkoittaa hakkauksen tekopäivää tai jotain muuta merkittävää päivämäärää, esimerkiksi kihlautumista. Tämän tyyppisiä rakkaudentunnustuksia kallioilla on paljon. Sydän on mukana myös usko, toivo ja rakkaus -symbolissa, joka liittyy taas merenkulkuun, mutta se saattaa yhdistää myös kaksia nimikirjaimia. Hakkauksissa sydämiä on esitetty sellaisenaan, tai niitä on kuvattu puukotettuna, nuolilla lävistettynä tai sisäkkäin hakattuna.

Vanhimmassa ja yhdessä alueen kauneimmassa kallioon hakatussa rakkaudentunnustuksessa ei ole sydäntä. Hakkauksessa on nimikirjaimet J. T. ja J. I., niiden päälle kaareen kirjoitettu AMOR VINCIT OMNIA (suom. rakkaus voittaa kaiken) ja vuosiluku 1896.

Ihmisten halu jättää rakkaudestaan merkki kallioon on säilynyt nykyaikaan saakka. Hakkaukset on tehty säilymään ikuisesti vaikka kyseinen rakkaus olisi hiipunut tai päättynyt.

Kirjoittaja on maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja.

 

 

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *