Tutkimuskohteena yrityksen kulttuuriperintö

Yritykset käyttävät kulttuuriperintöään rakentaakseen ja vahvistaakseen identiteettiään ja yrityskuvaansa. Tietoisuus ja ymmärrys historiasta voivat ohjata myös yrityksen paikallistason toimintaa.

Tammikuussa 2014 tarkastettu väitöstutkimukseni Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa tarkastelee A. Ahlström Osakeyhtiön ja Länsi-Suomessa sijaitsevan Noormarkun ruukin esimerkin valossa kulttuuriperinnön asemaa yrityskulttuurin, yrityskuvan ja yrityksen identiteetin osatekijänä. Erityisesti olen tarkastellut sitä, miten historiatietoisuus ohjaa yrityksen toimintaa paikallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkimusajanjakso ulottuu 1800-luvun lopusta 2000-luvulle.

Tutkimukseni keskeinen käsite on perheyrityksen kulttuuriperintö, johon sisällytän aineellisen kulttuuriperinnön ja menneisyyden kuvausten lisäksi yrityksen jatkuvuuteen, omistajuuteen, kotipaikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät perinteet. Tutkimukseni vahvistaa aikaisemmissa perheyritystutkimuksissa esitettyjä ajatuksia siitä, että omistajuuteen ja jatkuvuuteen liittyvät perinteet ovat perheyrityksille tärkeitä. Esimerkkiyrityksessä perheyhtiön traditio on kestänyt, vaikka itse teollinen toiminta on vuosikymmenien kuluessa käynyt läpi suuria muutoksia.

Noormarkun ruukin entiset työväenasunnot toimivat yhtiön vuokra-asuntoina. Sisätiloiltaan nykyaikaistetut asunnot on ulkopuolelta säilytetty perinteisessä asussaan. Kuva: Maarit Grahn."

Noormarkun ruukin entiset työväenasunnot toimivat yhtiön vuokra-asuntoina. Sisätiloiltaan nykyaikaistetut asunnot on ulkopuolelta säilytetty perinteisessä asussaan. Kuva: Maarit Grahn.”

Perinteet ja historia paikallisen toiminnan taustalla

Perinteet ja arvot voivat ohjata perheyrityksen paikallista toimintaa yritystoiminnan eri vaiheissa ja yhteiskunnallisissa muutostilanteissa. Tietoisuus ja ymmärrys historiasta ovat pitäneet yllä vastuuta esimerkkiyrityksen historiallisesta kotipaikasta, Noormarkusta, ja paikallisyhteisöstä. Paikallisia toimintoja on kehitetty, kun vanhat toiminnot ovat väistyneet. Kulttuuriperintöä on käytetty muutosten hallinnassa.

2000-luvulla yritys on ryhtynyt hyödyntämään kulttuuriperintöään liiketoiminnan resurssina, paikallisen liiketoiminnan kehittämisen lähtökohdista. Kulttuuriperinnön tuotteistaminen osoittaa, että yrityksen toimintaa ohjaavat perinteiden ohella myös liiketaloudelliset tavoitteet. Historian käyttö ei siis tarkoita pysähtyneisyyttä tai taaksepäin katsomista. Historiaa tulee osata käyttää niin, että siitä on hyötyä tulevaisuuteen tähtäävälle toiminnalle.

Museot, julkaisut ja rakennusperintö historian käytön välineinä

Selvitin tutkimuksessani yrityksen historian käytön motiiveja ja tapoja myös yleisemmällä tasolla. Kulttuuriperintö on yrityksen symbolista pääomaa: sen käytön tavoitteena on vahvistaa yrityksen hyväksyntää sidosryhmien keskuudessa. Niin sanottuja klassisia historian käytön muotoja ovat arkistot, museot ja yrityshistorialliset julkaisut. Myös yritysarkkitehtuuria käytetään yrityskuvan rakentamisessa. Yrityksen historiallisia juuria symboloivista rakennuksista tai paikoista, kuten Noormarkun ruukista, voi muodostua yrityksen ”pyhiä paikkoja”.

Kirjoittaja on fil. tri, jonka kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti yritysten historian käyttö ja teollinen kulttuuriperintö.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *