Asukasnäkökulma kestävään rakennussuojeluun

Kenellä on oikeus päättää siitä, mikä vanhassa puukaupungissa on arvokasta? Mitkä rakennuksista säilytetään tuleville polville? Entä miksi oma koti ja kotiseutu ovat merkityksellisiä? Nyt puheenvuoron saavat alueen asukkaat. 

Kesäkuussa 2014 tarkastettu väitöskirjani Porin Kuudennen osan tarinoista rakennettu kulttuuriperintö johdattaa asukkaiden omaehtoisen kulttuuriperinnön ja yhteisöllisten arvojen jäljille. Tutkimustulosten mukaan asukkaiden arvostus rakennuksia ja asuinaluetta kohtaan nousee sukupolvelta toiselle siirretyn aineettoman perinnön merkityksestä. Heidän kokemuksensa kiteytyy kodin ja kotiseudun käsitteissä, ja se tuodaan esiin rakennuksiin liittyvissä tarinoissa.

Kuudennen osan tarinat kiertyivät sukulaisten ja naapureiden kanssa koetun arkielämän yhteisöllisyyden ympärille. Kuvassa ”Aallon flikat” eli sisarukset Lea ja Aili Aalto, jotka pitivät saunaa ja pesulaa Porin Kuudennessa osassa vuodesta 1954 lähtien. Kuva: Satakunnan Museon kuvakokoelma, Voitto Niemelä 1969.

Kuudennen osan tarinat kiertyivät sukulaisten ja naapureiden kanssa koetun arkielämän yhteisöllisyyden ympärille. Kuvassa ”Aallon flikat” eli sisarukset Lea ja Aili Aalto, jotka pitivät saunaa ja pesulaa Porin Kuudennessa osassa vuodesta 1954 lähtien. Kuva: Satakunnan Museon kuvakokoelma, Voitto Niemelä 1969.

Talojen tarinat arjen kulttuuriperintönä

Kulttuuriperintöä ovat asiat, joita pidämme itsellemme ja muille tärkeinä ja siksi säilyttämisen ja eteenpäin välittämisen arvoisina. Julkisesti tunnustettujen  suojelukohteiden ohella on olemassa arkisempaa ja yksityisempää kulttuuriperintöä, jolla on erityistä merkitystä ihmisen, yhteisön tai paikkakunnan identiteetille. Tällaista arkipäivän kulttuuriperintöä ovat niin mummon kutoma vanha ryijy, monessa polvessa käytetty suvun kastemekko kuin kotiseudusta kerrotut tarinatkin.

Parhaillaan Suomessa valmistellaan kansalais- ja yhteisölähtöistä kulttuuriperintöpolitiikkaa hahmottavan Faron puiteyleissopimuksen vahvistamista. Sopimuksen hengen mukaisesti väitöstutkimus nostaa esiin asukkaan oikeuden omaan kulttuuriperintöönsä ja maisemaansa. Rakennussuojelun ajankohtaisten ydinkysymysten äärellä viivytään valtakunnallisesti arvokkaassa Porin Kuudennessa osassa, jossa suojeltiin 405 rakennusta vuonna 2012 voimaan tulleessa kaavamuutoksessa.

Kaikki paikallaan

Kulttuurisesti kestävä kehitys rakentuu yhteisyyden ja paikkaan kuulumisen kokemuksille. Sen perustana on vahva alueellinen identiteetti, joka on usein emotionaalisesti latautunutta tietoisuutta omista juurista. Rakennuspuita ovat muun muassa kotiseudusta kerrotut tarinat ja niiden merkitsemät fyysiset paikat. Koska ihminen toimii sellaisten asioiden puolesta, jotka hän kokee arvokkaaksi, kulttuurisesti kestävä, asukaslähtöinen rakennussuojelu on samalla yhteisön omakseen kokeman aineettoman kulttuuriperinnön suojelua.

Kirjoittaja on kulttuuriperinnön tutkija, jonka kiinnostuksen kohteena on erityisesti talojen ja tarinoiden välinen suhde. 

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *