Harhailevia ritareita, matkustavia tekstejä ja liikkuvia pyöveleitä Keskiaikaisten markkinoiden päiväseminaarissa

Turun yliopiston monitieteinen tutkimuskeskus Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies eli TUCEMEMS järjesti kesäkuussa osana Turun keskiaikaisia markkinoita päiväseminaarin otsikolla ”Vaeltavia vaikutteita, risteileviä ritareita: liikkumisesta ja matkustamisesta keskiajalla ja uuden ajan alussa”. Runsaasti yleisöä keränneen seminaarin puheenvuoroissa ymmärrettiin liikkumisen teema hyvin laajasti; matkustavien ihmisten lisäksi käsiteltiin muun muassa matkustavia tavaroita, ajatuksia ja vaikutteita.

Uskontotieteilijä Pekka Tolonen aloitti Vanhan Raatihuoneen tunnelmallisessa salissa pidetyn seminaarin puhumalla keskiaikaisista kiertelevistä saarnaajista. Osa näistä apostolinkaltaisista kirkon ulkopuolisista saarnaajista valjastettiin kirkon edustajiksi, kun taas toiset tuomittiin harhaoppisina. Kiertelevät saarnaajat toimivat ajatusten levittäjinä hyvin arkipäiväisissä yhteyksissä.

TUCEMEMSin projektitutkija Tuomo Fonsén luennoi eroista Raamatun kansankielisissä käännöksissä. Esimerkkien – muun muassa Lutherin Raamattu-versioiden – kautta Fonsén käsitteli käännösten eroja sekä merkitysten kulkeutumista vuosisadalta toiselle, tai joissain tapauksissa tipahtamista käännösten väliin.

Yleisen historian opiskelija Miika Norron esitelmä kartoitti matkustamista 1100-luvulla eläneen Chrétien de Troyes’n teoksissa. Kuningas Arthurin ritareista kertovissa romansseissa matkustaminen tuntuu Norron mukaan usein päämäärättömältä harhailulta. Harhailulla kuitenkin on merkityksensä, sillä se kuvastaa sisäistä etsimistä ja täydellisen ritariuden tavoittelua.

Miika Norro. Kuva: Aura Nikkilä.

Miika Norro. Kuva: Aura Nikkilä.

Tuomo Fonsén. Kuva: Aura Nikkilä.

Tuomo Fonsén. Kuva: Aura Nikkilä.

Tekstiilitutkimukseen erikoistunut arkeologi Heini Kirjavainen kertoi Turun tuomikirkon reliikkeihin kuuluvan villamekon palasen kautta pyhimyspatsaiden pukemisperinteestä. Tämä keskiajalta periytyvä tapa muuttui suorastaan buumiksi myöhemmin sen levitessä kristinuskon mukana laajalle, Suomeenkin asti. Koristellut patsaat ja niiden vaatettaminen menettivät merkityksensä vähitellen luterilaisuuden myötä.

Elina Lindström. Kuva: Aura Nikkilä.

Elina Lindström. Kuva: Aura Nikkilä.

Suomen kielestä maisteriksi valmistunut Elina Lindström saatteli yleisön suomen kirjakielen luomisen aikoihin. Esittelemällä tekstiesimerkkejä eri lähteistä Lindström osoitti painamattomien tekstien levinneen laajalle käsin kirjoitettuina versioina. Varhaisimmat tällaiset tekstit olivat yleensä käännöksiä tai käännösten käännöksiä, joiden käännösreitti saattoi olla esimerkiksi latinasta saksan ja ruotsin kautta suomeen.

Suomen historian tutkija Veli Pekka Toropainen päätti seminaarin värikkäällä esitelmällä 1600-luvulla toimineista turkulaisista pyöveleistä, joista osa vaelsi Turkuun muualta, esimerkiksi Göteborgista. Pyövelit liikkuivat myös maakunnassa, sillä toimialueeseen kuului koko Turun ja Porin lääni. Monet pyövelin toiminnan piirteet – kuten myös kaupunkilaisten karttava suhtautuminen pyöveleihin – olivat tulleet Turkuun muualta Euroopasta.  Useat aikakauden pyöveleistä joutuivat liikekannalle esimerkiksi epäonnistuneen mestauksen seurauksena, jolloin heidät karkotettiin kaupungista.

Kirjoittaja on taidehistorian opiskelija, joka toimi historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen harjoittelijana kesällä 2014.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *