Kansatieteilijän näkemys kuntaliitoksesta

Kunnan vaakuna voidaan kokea omaa paikallisuutta tukevana symbolina. Kuvassa entinen Velkuan kunnan raja. Liitoksen jälkeen kunnan rajakyltti on poistettu ja jäljelle ovat jääneet tyhjät tolpat. Kuva: Lauri Katiskoski.

Kunnan vaakuna voidaan kokea omaa paikallisuutta tukevana symbolina. Kuvassa entinen Velkuan kunnan raja. Liitoksen jälkeen kunnan rajakyltti on poistettu ja jäljelle ovat jääneet tyhjät tolpat. Kuva: Lauri Katiskoski.

Paikallistason näkökulma auttaa ymmärtämään, miltä kuntaliitos kuntalaisen silmin näyttää.

Alkuvuodesta 2014 valmistuneessa kansatieteen pro gradu -tutkielmassani ”’No onhan naantalilainenki ny sentään parempi olla ku turkulaine!’ Naantalin saaristokaupungin kuntaliitos kuntalaisen kokemana” tarkastelen vuonna 2009 toteutettua Naantalin, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntaliitosta. Tutkielma on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen tutkimushanketta Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista kuntalaisten näkökulmasta.

Opinnäytetyöni aihetta miettiessäni huomioni kiinnittyi käynnissä olleeseen kuntauudistuskeskusteluun. Poliitikkojen ja virkamiesten esittämät kommentit tuntuivat epäloogisilta ja horjuvilta. Samaan aikaan lehtien mielipidepalstoilla kuntalaiset esittivät kannanottoja kotikuntiensa puolesta. Erilaiset näkökulmat ja hankalasti hahmotettava kokonaiskuva herättivät kysymyksiä. Miltä kuntaliitoksen kaltainen hallinto- ja organisaatiouudistus näyttää paikallistasolla? Miten se vaikuttaa kuntalaisen arkeen? Entä miten eri liitosalueilla elävät ihmiset suhtautuvat toisiinsa?

Kansatieteellisen tutkimuksen voima on sen tavassa lähestyä tutkimuskohdettaan paikallistason näkökulmasta. Tutkimalla paikallisen yhteisön sopeutumista kohtaamiinsa muutoksiin, voidaan ymmärtää sitä, miten ihminen toimii ja selviytyy alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuntaliitos tarjoaakin hyvän lähtökohdan tällaiselle tutkimukselle. Liitos ei vaikuta ainoastaan siihen kuinka lähellä kunta on kuntalaista, vaan myös siihen miten kuntalainen näkee itsensä osana kuntaa.

Elämä saaristossa on monilta osin erilaista kuin mantereella. Alueiden erot nousevat esille kuntalaisten kokemuksissa. Kuva: Naantalin kaupunki.

Elämä saaristossa on monilta osin erilaista kuin mantereella. Alueiden erot nousevat esille kuntalaisten kokemuksissa. Kuva: Naantalin kaupunki.

Kuntien erilaiset taustat ja paikalliset erityispiirteet toimivat tutkimuksessani haastatteluaineistoni analyysin apuvälineinä. Kuntalaisten kokemuksia on näkemykseni mukaan tarkasteltava niiden omassa ympäristössä. Esimerkiksi kaupunkilaisen voi olla hankala ymmärtää, miten pienen saaristokunnan asukas kokee kunnan osaksi omaa identiteettiään.

Vaikka kuntalaisten kokemukset kuntaliitoksesta ovatkin erilaisia, nousi tutkimusaineistosta esille ajatus siitä, että kuntaliitos on prosessi jonka seurauksen kuntalainen joutuu määrittämään uudelleen suhteensa kuntaan. Ajan kuluessa uusi kunta etsii paikkaansa osana kuntalaisten arkea. Mutta se kuinka paljon siihen kuluu aikaa on pitkälti kiinni kokijasta itsestään.

Kirjoittaja on Turun yliopiston kansatieteen oppiaineesta valmistunut filosofian maisteri. 

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *