Musiikkitieteen uusi yliopisto-opettaja korostaa vuorovaikutuksen merkitystä

Toukokuun alusta asti musiikkitieteen yliopisto-opettajana on toiminut filosofian tohtori Marjaana Virtanen. Vuonna 2007 tohtoriksi väitelleen Virtasen tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteisiin lukeutuvat muun muassa esittämisen tutkiminen, esityslähtöinen musiikkianalyysi sekä suomalainen taidemusiikki.

Marjaana Virtanen. Kuva: Aura Nikkilä.

Marjaana Virtanen. Kuva: Aura Nikkilä.

Sekä väitöskirjassaan Musical Works in the Making: Verbal and Gestural Negotiation in Rehearsals and Performances of Einojuhani Rautavaara’s Piano Concerti (2007) että post doc -tutkimuksessaan Virtanen on tutkinut musiikin tekijyyden kysymyksiä sekä muusikoiden ja säveltäjien välistä vuorovaikutusta. Virtanen on vuodesta 2003 lähtien pitänyt musiikkitieteen oppiaineessa omiin tutkimusaiheisiinsa liittyvää opetusta, esimerkiksi esittämisen tutkimuksen luentokurssin ja seminaareja. Lähellä Virtasen sydäntä ovat myös suomalainen ja länsimainen klassinen musiikki, ja hän jatkaa näiden aihealueiden opettamista kuluvana lukuvuonna.

Virtanen on valmistunut myös musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta, opiskellut kasvatustiedettä erillisopintoina ja toiminut vuoden lukion musiikinopettajana. Hän korostaakin pedagogisten taitojen tärkeyttä. ”Koulutukseni näkyy esimerkiksi opetuksen erilaisten muotojen hyödyntämisessä. Vuorovaikutuksella on opettamisessakin valtava merkitys”, Virtanen toteaa.

”Uutena asiana minulle tulee proseminaarin vetäminen. Siinäkin pedagogiikalla on paljon painoarvoa”, Virtanen sanoo ja kertoo saaneensa aiemmin opetuksesta vastanneelta Yrjö Heinoselta hyviä vinkkejä seminaarin rakenteesta. ”Mielenkiintoista myös nähdä minkälaisia aiheita opiskelijat haluavat seminaaritöissään tutkia.”

Tuore yliopisto-opettaja on opiskellut myös pianonsoittoa Turun konservatoriossa. ”Se on edelleen rakas harrastus. Tosin aikaa soittamiseen jää melko vähän”, hän myöntää. Vaikka Virtasella itsellään on soittotaustaa, ei musiikkitiedettä opiskellakseen tarvitse osata lukea nuotteja tai soittaa jotakin soitinta. ”Soivaa kulttuuria voi lähestyä ja tutkia niin monella eri tavalla. Opiskelijoita yhdistää vahva kosketus musiikkiin, sen muoto vain vaihtelee”, toteaa Virtanen.

Opettamisen ohella Virtanen aikoo jatkaa omaa tutkimustyötään. ”Tarkoituksena on esimerkiksi kerätä uusia tutkimusaineistoja ja kirjoittaa artikkeleita”, Virtanen sanoo. Yliopisto-opettajan määräaikaisen tehtävän päättyessä toukokuussa 2015 Virtanen palaa täysiaikaiseksi tutkijaksi musiikkitieteen Suomalainen nykymusiikki 2000-luvulla -tutkimushankkeeseen. SUMU-hankkeen johtaja on Susanna Välimäki, joka toimii kuluvan lukuvuoden ajan musiikkitieteen oppiaineen professorina.

Lukuvuodelta yliopisto-opettajana Virtanen odottaa etenkin uusien opiskelijoiden kohtaamista. ”Merkittävä osa vetämistäni kursseista on ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettuja. Tunnen siitä suurta vastuuta, sillä ensimmäinen opiskeluvuosi luo pohjan myöhemmille opinnoille”, Virtanen sanoo ja lisää: ”Samalla toivon myös kehittyväni opettajana.”

Kirjoittaja on taidehistorian opiskelija, joka toimi historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen harjoittelijana kesällä 2014.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *