Nordic Experiences in North America

Turun yliopistolla järjestettiin 2. lokakuuta 2014 pohjoismaista Amerikan-siirtolaisuutta käsittelevä seminaari, ”Immigrants and White Ethnics: Nordic Experiences in North America”. Seminaari järjestettiin suomalaisen siirtolaisuus- ja matkailututkimuksen saralla kunnostautuneen emeritusprofessori Auvo Kostiaisen kunniaksi.

Auvo Kostiainen esitelmöi pohjoismaisesta Amerikan-siirtolaisuudesta.

Auvo Kostiainen esitelmöi pohjoismaisesta Amerikan-siirtolaisuudesta.

Suomalaisen Amerikan-siirtolaisuuden tutkimuksen huippuvuodet sijoittuvat 1960- ja 1970-luvuille, jolloin Suomeen koottiin laajoja siirtolaisuuteen liittyviä arkistokokoelmia ja aiheeseen liittyvää tutkimusta tehtiin laajalla rintamalla, ei vähiten Turun yliopiston yleisen historian laitoksella. Viime vuosina mielenkiinto suomalaisen siirtolaisuuden tutkimukseen on jälleen osoittanut viriämisen merkkejä pienehkön suvantovaiheen jälkeen. Tästä uudelleen heräilevästä kiinnostuksesta kertoi osaltaan myös ”Immigrants and White Ethnics” -seminaari, joka kokosi Janus-saliin viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta opiskelijaa ja tutkijaa.

Seminaarin avasi emeritusprofessori Auvo Kostiainen suomalaisen ja skandinaavisen Amerikan-siirtolaisuuden eroja ja samankaltaisuuksia luodanneella esitelmällään. Monesti amerikansuomalaiset mielletään Yhdysvalloissa osaksi laajempaa, Pohjoismaihin juurensa ulottavaa skandinaavista väestönosaa, mutta kuten Kostiainen vertailevassa esitelmässään toi esiin, on suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten siirtolaisuuskokemuksissa samankaltaisuuksien lisäksi myös huomionarvoisia eroja.

Seminaarissa puhuivat Aaron Goings (vas.), Peter Kivisto, Auvo Kostiainen ja Dag Blanck. Kuva: Johanna Skurnik.

Seminaarissa puhuivat Aaron Goings (vas.), Peter Kivisto, Auvo Kostiainen ja Dag Blanck. Kuva: Johanna Skurnik.

Näistä eroista eräs liittyy siirtolaisten poliittiseen osallistumiseen. Kuten Kostiainen toi esiin, suomalaiset olivat pohjoismaisia naapureitaan aktiivisempia Yhdysvaltain vasemmistoradikaaleissa liikkeissä. Tästä teemasta jatkoi myös seminaarin toinen puhuja, Jyväskylän yliopistossa Fulbright-stipendillä työskentelevä tohtori Aaron Goings. Amerikansuomalaista työväenliikettä tutkiva Goings käsitteli esitelmässään suomalaisten merkitystä Yhdysvaltain työväenliikkeelle, tuoden esiin suomalaistyöläisten pohjoisessa Michiganissa ja Yhdysvaltain luoteisosissa 1900-luvun alussa käymiä työtaisteluita. Amerikkalainen työväenhistoriantutkimus ei Goingsin mukaan ole riittävissä määrin ottanut huomioon suomalaisten merkitystä maan työväenliikkeen kehitykselle.

Seminaarin kolmas puhuja, professori Dag Blanck, käsitteli kiehtovassa esitelmässään skandinaavien asemaa Yhdysvaltain rotuhierarkioissa 1800-luvulla. Blanck osoitti, kuinka kertomusta viikingeistä Yhdysvaltain ensimmäisinä ”valkoisina” asukkaina on käytetty historiapolitiikan välineenä, rakentamaan idealisoitua kuvaa Pohjois-Amerikan kolonisaatioon osallistuneista skandinaaveista.

Seminaarin päätti Turun yliopistolla muutama vuosi sitten FiDiPro-professorina toimineen sosiologi Peter Kiviston luento. Kivisto puhui etnisyyden merkityksen säilymisestä Yhdysvaltain eurooppalaissiirtolaisten jälkeläisten keskuudessa. Siinä missä toiset tutkijat ovat epäilleet etnisyyden merkityksen vähenneen merkittävästi neljännen ja viidennen sukupolven keskuudessa, oli Kivisto skeptisempi. Hän toi esiin esimerkiksi amerikansuomalaisten vuosittain järjestämät FinnFest-tapahtumat, jotka yhä houkuttelevat myös nuorempaa, suomalaisuudesta kiinnostunutta osallistujakuntaa.

Seminaarin yhteydessä julkaistiin Diversity-verkkolehden erikoisnumero, joka on omistettu Auvo Kostiaiselle. Lehteä pääsee lukemaan tästä.

Kirjoittaja on jatko-opiskelija yleisen historian oppiaineessa.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *