Urban-Rural-Wilderness – Humanistisen eläintutkimuksen workshop Sirkkalassa

Yleisen historian ja kansatieteen oppiaineet järjestivät 3.–4. kesäkuuta Sirkkalan kasarmilla kaksipäiväisen workshop-tapahtuman, joka liittyi kulttuurintutkijoiden ja historioitsijoiden yhteiseen Urban-Rural-Wilderness-kirjahankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan ihmisten ja eläinten yhteiseloa ja eläinten toimijuutta erityisesti pohjoisilla alueilla viimeksi kuluneiden kahden vuosisadan aikana. Kirjaprojektiin osallistuva kansainvälinen tutkijakaarti tarkastelee ihmisten vuorovaikutusta kesyjen, villien ja näiden kahden kategorian välimaastossa elävien eläinten kanssa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Keynote-esityksiä seuraamassa oli runsaasti väkeä. Kuva: Saara Penttinen.

Keynote-esityksiä seuraamassa oli runsaasti väkeä. Kuva: Saara Penttinen.

Keynote-luentoja oli kutsuttu pitämään maailman johtaviin ympäristöhistorian tutkijoihin lukeutuva historian professori Harriet Ritvo (Massachusetts Institute of Technology, Yhdysvallat) sekä ympäristö antropologian ja muistitietotutkimuksen parissa ansioitunut etnologian professori Julie Cruikshank (University of British Columbia, Kanada).

Harriet Ritvon avaus ”In Pursuit of the Animal” nosti esille kiinnostavia näkökulmia eläintutkimuksen historiaan. Kuva: Saara Penttinen.

Harriet Ritvon avaus ”In Pursuit of the Animal” nosti esille kiinnostavia näkökulmia eläintutkimuksen historiaan. Kuva: Saara Penttinen.

Tapahtuma alkoi 3.6. Janus-auditoriossa yleisölle avoimella avajaistilaisuudella ja Harriet Ritvon esityksellä ”In Pursuit of the Animal”, joka oli kiinnostava johdatus humanistisen eläintutkimuksen teemaan. Luennolla kartoitettiin esimerkkien avulla alan merkitystä ja kehitystä 1980-luvulta nykypäivään. Ritvo nosti esille kysymyksen eläinten ja ihmisten rajoista, jotka ovat usein varsin keinotekoisesti rakennettuja. Seuraavana Julie Cruikshank pohti alkuperäiskansojen eläinsuhdetta luennossaan ”Listening for Different Stories: Indigenous Knowledge and Its Transformations”. Hän korosti länsimaisen käsityksen olevan vain yksi näkökulma ja ehdotti uudenlaiseen ja kattavampaan luontoajatteluun siirtymistä.

Kahden workshop-päivän kuluessa kukin noin 20 osallistujasta sai lyhyesti esitellä oman aiheensa, jota tämän jälkeen kommentoitiin ja pohdittiin yhteisesti. Eri tutkijoiden välityksellä tutustuttiin muun muassa villiintyneisiin islantilaisiin lampaisiin, 1890-luvun suomalaisiin koiranäyttelyihin, poronkasvatukseen, suurpetoihin, ihmisten ja kalojen välisiin suhteisiin sekä hevosten ja ihmisten yhteiseloon. Yleiseksi teemaksi workshopissa nousi eläinten toimijuuteen liittyvä problematiikka, jota tarkasteltiin monista eri näkökulmista. Esimerkiksi kuolleiden villieläinten vaikutuksesta ihmisen historiaan käytiin kiinnostavaa keskustelua.

Workshop-päivinä pohdittiin eläinten toimijuutta. Oikealta lukien keynote-puhujat Harriet Ritvo ja Julie Cruikshank. Kuva: Saara Penttinen.

Workshop-päivinä pohdittiin eläinten toimijuutta. Oikealta lukien keynote-puhujat Harriet Ritvo ja Julie Cruikshank. Kuva: Saara Penttinen.

Workshopiin sisältyi myös oheisohjelmaa, mm. vierailut Turun linnaan ja Tuomiokirkkoon, jotka esiintyivät edukseen kauniissa kesäkuisessa auringonpaisteessa.

Kirjoittaja on yleisen historian maisterivaiheen opiskelija sekä Urban-Rural-Wilderness-workshopin konferenssisihteeri.

Share on Facebook4Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *