Kättely käsittelynä ja tunnusteluna

V0050279 Politicians greeting John BullKättelyllä tarkoitetaan elettä, jossa kaksi henkilöä liittää tavallisesti oikean käden kämmenet yhteen keskenään. Kätellä-verbi on taipunut kansan suussa myös muotoihin ”käsitellä” ja ”kouria”. Kättelyn monikerroksellista historiaa tutkittaessa voidaan katsetta kohdistaa myös kättelyn biologisiin ehtoihin ja siihen, miten ihmisen kehityshistoria ilmenee yksilön kättelytoiminnassa.

Tervehtiminen on sosiaalista säätelyä

Tervehtiminen on sosiaalisen toiminnan minimimuotoja. Yhtenä tervehtimis- ja hyvästelykäyttäytymisen tehtävänä on pidetty levottomuuden poistamista sosiaalisia kontakteja solmittaessa. Tämä koskee erityisesti tervehtimistä ennestään tuntemattomien kesken. Suomalaisessa tervehtimiskulttuurissa onkin ollut tapana tervehtiä tuntemattomia ulkona kohdattaessa. Ilman tervehtimistä tapahtunut kohtaaminen on voinut saada aikaan jopa pelon tunteita: ”Jos metsäpolulla tuli vastaan outo, joka ei tervehtinyt, sitä ihan pelättiin.” Erityisen tärkeää sosiaalinen tunnistautuminen on ollut pienissä yhteisöissä.

Tuntemattomien tervehtimiseen on liittynyt tietty varovaisuus ja varauksellisuus; on haluttu ottaa selvää, minkälaisen henkilön kanssa ollaan tekemisissä ja halutaanko sosiaalista suhdetta jatkaa. Tervehtimiseen on tällöin liitetty sosiaalisen hyväksynnän merkityksiä. Sosiaalipsykologiset tutkimukset osoittavatkin, että kohtaamistilanteen sosialisaatio vähentää yksilöiden välistä aggressiivisuutta lisäten samalla yksilön turvallisuudentunnetta.

Kättely tuottaa moniaistimellista informaatiota

Kättely liittyy olennaisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kättelyssä olennaista on kättelijöiden käsien välillä tapahtuva fyysinen kontakti, jossa toista henkilöä ikään kuin tunnustellaan. Ruumiillisen kontaktin sisältävänä eleenä kättelyllä on tärkeä tehtävä sosiaalisen vuorovaikutuksen säätelyssä ja viestinnässä. Koskettamisen säätelyn on nimittäin todettu liittyvän yksilön selviytymiseen: päästäessään toisen yksilön koskettamaan itseään yksilö osoittaa luottamusta ja haavoittuvaisuutta. Suomalaisessakin tapakulttuurissa kättelyyn on toisinaan viitattu pelon poistajana hyvin suoraan: ”Kun olin lapsi sanottiin, että sillä häviää pelko pois.” Edvard Westermarck kuvaili jo 1910-luvulla tervehdysmenoja ”varovaisuus-toimenpiteiksi” ja kättelyä aseettomuuden osoitukseksi. Kättely voidaankin liittää ulkopuolisen uhan säätelyyn, mutta kenties konkreettista asetta paljon laajemmassa merkityksessä. Kättely on kohtaamistilanteen moniaistimellista viestintää, jossa yksilön kokemukseen ja ajatteluun kietoutuu osin tiedostamattomiakin turvallisuuden ja luottamuksen tunteita.

Kirjoittaja on tutkinut kättelyn kulttuurihistoriaa kulttuurihistorian oppiaineessa ja väitellyt aiheesta vuonna 2014. 

Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Turun yliopiston julkaisuja C 392. Turku: Turun yliopisto, 2014.

Historia nyt!: Kättelyn kulttuurihistoriaa. Maanantaina 4.5. klo 18:00 – 19:00
Studio, Turun Kaupunginkirjasto, Pääkirjasto, Linnankatu 2, Turku.

Share on Facebook13Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *