Perintönä pelko

Juutalaisia poltetaan roviolla. Piirros nürnbergiläisen Hartman Schedelin maailmankronikasta Liber Chronicacum vuodelta 1493. Wikimedia Commons.

Juutalaisia poltetaan roviolla. Piirros nürnbergiläisen Hartman Schedelin maailmankronikasta Liber Chronicacum vuodelta 1493. Wikimedia Commons.

”Radikalismi ja aseet pelottavat Marseillen juutalaisia” (HS 13.1.2015), ”Pelko valtaa tilaa Euroopassa” (HS 23.9.2014). Näin juutalaisten pelkoa on otsikoitu mediassa viimeisen puolen vuoden aikana.

Siitä, että myöskään kuolonuhreihin johtava väkivalta ei ole vierasta eurooppalaisessa antisemitismissä, on surullisena esimerkkinä toukokuun 2014 ja tammikuun 2015 tapahtumat. Edellisessä ranskalainen jihadisti surmasi neljä juutalaista Brysselin juutalaisessa museossa ja jälkimmäisessä neljä juutalaista pariisilaisessa kosherkaupassa.

Antisemitismin ilmenemismuotojen yleisyys ja vakavuus vaihtelevat maittain, mutta niiden todetaan olevan riittävän vakavia aiheuttaakseen suurta ahdinkoa monille Euroopan noin 1,3 miljoonasta juutalaisesta. Marraskuussa 2013 kahdeksan Euroopan maan, Belgian, Ranskan, Saksan, Unkarin, Italian, Latvian, Ruotsin ja Ison-Britannian juutalaisten keskuudessa tehdyssä kyselyssä ilmeni, että joka kolmas oli huolestunut fyysisestä turvallisuudestaan, ja 76 prosenttia oli sitä mieltä, että tilanne oli muuttunut huolestuttavammaksi viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.

Strasbourgin pogromi 14.2.1349. Émile Schweitzerin maalaus vuodelta 1894. Wikimedia Commons.

Strasbourgin pogromi 14.2.1349. Émile Schweitzerin maalaus vuodelta 1894. Wikimedia Commons.

Väkivallan synkkä historia

Juutalaisille väkivaltaisen antisemitismin kohtaaminen ollut ollut arkea jo yli kahden tuhannen vuoden ajan: jos vuoden 38 Aleksandriassa olisi ollut media uutisoimassa tapahtumia, olisi se voinut kertoa raivoisista väkijoukoista tappamassa juutalaisia ja ryöstämässä ja polttamassa heidän kotejaan. Nimi ilmiölle – pogromi – keksittiin vasta 1800 vuotta myöhemmin. Värikkäitä uutisotsikkoja olisivat tarjonneet myös ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1096 Pyhään maahan matkalla olleet ristiretkeläiset, jotka terrorisoivat Euroopan juutalaisyhteisöjä surmaten tuhansia. Suorastaan runsauden pula medialle olisi tullut mustan surman aikaisten juutalaisvainojen selostamisesta ja kaikesta siitä pelosta ja kauhusta, jota niihin liittyi: esimerkiksi Baselissa kaupungin kaikki 4000 juutalaista koottiin Reinin saarelle ja poltettiin, Strasbourgissa saman kohtalon koki 2000 juutalaista. Vielä verisemmillä vainoilla media olisi voinut mässäillä 1600-luvun Puolassa, jossa surmattujen määrän väitettiin nousseen jopa 100 000:een. Tätäkin enemmän pelkoa ja kauhua levitettiin Venäjän sisällissodan aikaisissa pogromeissa, joissa surmattujen määrä vielä kaksinkertaistui. Sitä suurempiin lukuihin on historiassa yltänyt vain Hitler.

Frankfurtin Judengassen ryöstö 22.8.1614. Johann Ludwig Gottfriedin piirros teoksesta Historische Chronicken vuodelta 1633. Wikipedia.

Frankfurtin Judengassen ryöstö 22.8.1614. Johann Ludwig Gottfriedin piirros teoksesta Historische Chronicken vuodelta 1633. Wikipedia.

Juutalaisten kohdalla antisemitismi – ‘maailman vanhin viha’ on arkipäivää edelleen, juutalaisilla pelko on kulkenut valitettavana perintönä kautta aikojen.

Kirjoittaja on Turun yliopiston yleisen historian dosentti ja yliopistonlehtori.

Share on Facebook2Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *