Uusia näkökulmia Goetheen

Friedrich Schiller, Wilhelm ja Alexander Humboldt sekä Johann Wolfgang von Goethe Jenassa, noin 1797. Wikimedia Commons.

Friedrich Schiller, Wilhelm ja Alexander Humboldt sekä Johann Wolfgang von Goethe Jenassa, noin 1797. Wikimedia Commons.

Marraskuun 28. ja 29. päivänä 2014 Turun yliopistossa pidetyssä pohjoismaisten Goethe-tutkijoiden konferenssissa keskityttiin ajan ja ajallisuuden moninaisiin merkityksiin J. W. von Goethen tuotannossa. Paikalla oli Goethe-tutkijoita niin Suomesta, Ruotsista kuin Norjastakin.

Historia ja yksilön elämä

Avausesitelmän pitäjä Klaus-Detlef Müller (Tübingenin yliopisto) ei valitettavasti päässyt paikalle, mutta Marie-Theres Federhofer (Tromssan yliopisto) tarjoutui lukemaan Müllerin esitelmän, joka käsitteli Goethen ajatuksia historian ja yksilön elämän välisestä suhteesta. Goethelle yksilönkehityksen ja maailmanhistorian vaiheet kietoutuvat välttämättä toisiinsa, mutta hän ei kuitenkaan ajattele maailmanhistorian tuhoavan yksilön elämään kuuluvaa persoonallista leimaa. Müllerin mukaan autobiografia on se muoto, jolla Goethe kykeni asettamaan oman yksilöllisen elämänsä suhteeseen maailmanhistorian kanssa.

Goethe ja Herder

Staffan Bengtsson (Uppsalan yliopisto) paneutui esitelmässään toisenlaiseen elämän ajallisuuden muotoon, joka ilmenee Goethen tavassa kuvata suhdettaan J. G. von Herderiin teoksessa Dichtung und Wahrheit. Avainkäsitteet tämän suhteen ymmärtämiseksi ovat Bengtssonin mukaan systole ja diastole. Goethe esittää suhteensa Herderiin itseensä käpertymisen ja luotaantyöntävyyden sekä ulospäin laajentumisen ja vastaanottavaisuuden välisenä elämänrytminä. Suhde on siten dynamiikaltaan verrattavissa sydämen toimintaan: sydämen puristuessa kokoon se työntää verta poispäin ja laajetessaan se vetää verta puoleensa.

19-vuotias William Makepeace Thackeray piirsi tämän kuvan Goethesta Weimarin-matkallaan vuonna 1830. Wikimedia Commons.

19-vuotias William Makepeace Thackeray piirsi tämän kuvan Goethesta Weimarin-matkallaan vuonna 1830. Wikimedia Commons.

Teema-analyyseja, symboleja ja vähän idealismiakin

Yksityiskohtaisia teosanalyysejakin saatiin kuulla. Esimerkiksi Michael Schmidt (Tromssan yliopisto) analysoi Goethen runoa An Schwager Kronos pyrkien hahmottamaan uudenlaista, pragmaattista runon lukutapaa. Runoa on tulkittu kuvauksena ”elämän matkasta”, mutta Schmidt luki sitä pikemminkin trivialisoitua mytologista kuvastoa hyväksikäyttävänä kuvauksena postivaunumatkasta.

Pirkko Holmberg (Jyväskylän yliopisto) ja Mattias Pirholt (Uppsalan yliopisto) näyttivät, että Goethella on merkitystä myös nykyfilosofian kysymysten kannalta; Pirholt selvitti Goethen symbolikäsitteen alkuperää ja historiallisuutta Martin Heideggerin ja Paul de Manin ajatuksiin nojaten, kun taas Holmberg hahmotteli yhteyttä Goethen ”alkuilmiön” ja Gilles Deleuzen esittämän transsendentaalisen idealismin kritiikin välille.

Esitelmien välissä käyty keskustelu oli vilkasta, kuten Goethe-spesialisteilta sopi odottaakin. Keskustelu kävi tutkijoilta sujuvasti saksaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Asioista oltiin lopulta harvoin samaa mieltä, ja omat kriittiset kannat ilmaistiin kiertelemättä, mutta silti keskustelussa vallitsi leppoisa ja rakentava henki.

Kirjoittaja on yleisen kirjallisuustieteen jatko-opiskelija.

 

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *