Lapsuus puhuttelee

Käsitystä lapsuudesta on muovattu monenlaisissa teksteissä kaunokirjallisuudesta lääketieteellisiin tutkimuksiin. Elokuun lopulla (19.–20.8.) Sirkkalassa järjestettiin kansainvälinen konferenssi ”Fragile Subjects: Childhood in Literature, Arts and Medicine.” Turkuun saapui noin 70 eri alojen tutkijaa aina Kanadasta ja Etelä-Afrikasta asti. Konferenssi liittyi Suomen Akatemian rahoittamaan Hauraat subjektit -tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan lapsuutta suomalaisessa kirjallisuudessa ja lääketieteessä 1800-luvun puolivälistä 2000-luvulle. Hanketta johtaa Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen.

Opiskelija-avustajat Heidi Haapasalo ja Kirsi Laitila ottivat vastaan konferenssivieraita. Kuva: Sara Suvitie.

Opiskelija-avustajat Heidi Haapasalo ja Kirsi Laitila ottivat vastaan konferenssivieraita. Kuva: Sara Suvitie.

Konferenssivieraita keskustelemassa. Kuva: Sara Suvitie.

Konferenssivieraita keskustelemassa. Kuva: Sara Suvitie.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lapsikuvausten ja todellisuuden vuorovaikutuksellinen suhde

Konferenssissa tieteenaloja ja kansallisia rajoja ylittävät kohtaamiset synnyttivät elävää keskustelua. Päivi Lappalainen on painottanut Hauraat subjektit -hankkeen lähtökohtana ajatusta siitä, että lapsikuvaukset eivät vain heijasta todellisuutta, vaan myös muokkaavat sitä (Turun Sanomat, 13.7.2015). Yksi esimerkki siitä, millaisia konkreettisia seurauksia lapsikäsityksen muutoksella voi olla, on lääketieteen kehitys. Tatiana Novikova huomautti alustuksessaan, miten synnytyksiin liittyvän terveydenhoidon kehittyminen on sidoksissa ajattelun muutokseen: sekä naisen että lapsen elämä on alettu nähdä arvokkaana. Yksi pääpuhujista, Maria Nikolajeva, puolestaan analysoi esitelmässään nuortenkirjoja, joiden päähenkilöillä on jokin vamma. Nikolajeva muistutti, että lukijan kokema empatia fiktiivisiä henkilöitä kohtaan auttaa häntä ymmärtämään muita ihmisiä myös todellisuudessa.

Roosa Vastamäki huolehti tapahtuman käytännön järjestelyistä. Kuva: Sara Suvitie.

Roosa Vastamäki huolehti tapahtuman käytännön järjestelyistä. Kuva: Sara Suvitie.

Yksi konferenssin pääpuhujista, Maria Nikolajeva, on arvostettu lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija. Kuva: Sara Suvitie.

Yksi konferenssin pääpuhujista, Maria Nikolajeva, on arvostettu lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija. Kuva: Sara Suvitie.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvät järjestelyt – onnistunut konferenssi

Konferenssi keräsi kiitosta hyvistä järjestelyistä. Kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Roosa Vastamäki työskenteli konferenssin parissa hoitaen tapahtuman käytännön järjestelyjä, jotka alkoivat jo helmikuussa ravintoloiden kilpailuttamisella. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa ohjelmalehtisen suunnittelu ja taitto, osallistujien

Hankkeen tutkijat Kirsi Tuohela, Kati Launis, Jutta Ahlbeck ja Päivi Lappalainen. Kuva: Sara Suvitie.

Hankkeen tutkijat Kirsi Tuohela, Kati Launis, Jutta Ahlbeck ja Päivi Lappalainen. Kuva: Sara Suvitie.

sähköpostilistan hallinnointi sekä opiskelija-assistenttien ohjaaminen. ”Konferenssi sujui oikein hyvin. Keskiviikkoaamuun toi kyllä lisäjännitystä se, että koko talossa ei toiminut netti eikä tulostimet. Onneksi laitteet rupesivat heräilemään yksi kerrallaan. Hieman hämmennystä herätti myös Sirkkalaan eksyvät vieraat. He eivät aina meinanneet löytää ulos talosta. Kuitenkin esimerkiksi erään kadonneen professorinkin tapauksesta selvittiin loppujen lopuksi.”

Projektin esittely Hiiskuttua-lehden syysnumerossa 2012.

Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka työskenteli harjoittelijana kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa syksyllä 2015.

Share on Facebook18Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *