Näyttelyiden ja materiaalisuuden äärellä

Turun yliopiston yleisen historian oppiaine järjesti 28.–29.9. kaksipäiväisen symposiumin ”Materially Mediated World: Politics of Display and Knowledge from Cabinets of Curiosity to the Digital Era”. Kansainvälisessä symposiumissa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkijat syventyivät tarkastelemaan, miten materiaalisuus ja tiedon tuottaminen kietoutuvat yhteen näyttelyissä, museoissa ja kokoelmissa.

Tony Bennett. Kuva: uws.edu.au.

Tony Bennett. Kuva: uws.edu.au.

Tony Bennettin luento herätti kiinnostusta

Yleisölle avoimia keynote-luentoja pitämään oli kutsuttu museotutkimuksen keskeinen hahmo Tony Bennett (University of Western Sydney) sekä Tukholman etnografisen museon johtaja Lotten Gustafsson Reinius, joka on tutkimuksessaan keskittynyt etnografisiin kokoelmiin ja näyttelyihin sekä muistamisen politiikkaan. Erityisesti Tony Bennettin pitkään valmisteltu vierailu Turussa oli odotettu tapahtuma.

Symposium alkoi 28.9. Tauno Nurmela -salissa, jossa Tony Bennett piti keynote-luennon ”Collecting, Ordering, Governing”. Bennettin luentoa oli saapunut seuraamaan suuri joukko kiinnostuneita, sillä luennon alkaessa 162-paikkainen Tauno Nurmela -sali oli lähes täynnä. Luennossaan Bennett käsitteli niin teorian tasolla kuin konkreettisten esimerkkien avulla sitä, millä tavoin 1900-luvun alkupuolen antropologisten museoiden keräämis- ja järjestämiskäytännöt osallistuivat laajempiin hallitsemisen prosesseihin.

Koiranäyttelyitä, historiallisia vaatekertoja sekä esineiden muuttuvia merkityksiä

Symposiumin sessiot järjestettiin Historicumin Aikala-huoneessa, jossa yhteensä yksitoista tutkijaa piti kahden päivän aikana lyhyen esitelmän. Ensimmäisenä päivänä kuultiin esitelmiä muun muassa eurooppalaisten terveysnäyttelyiden vaikutuksesta arkkitehtuuriin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sekä historiallisen vaatetuksen ruumiillisista esittämiskäytännöistä 1900-luvun alkupuolen Norjassa.

Myös seuraavana päivänä kuultiin monta mielenkiintoista esitelmää. Tiistain aiheita olivat esimerkiksi suomalaiset taidenäyttelyt Neuvostoliitossa, Saksassa ja Italiassa 1930-luvulla, Kongosta Suomeen 1900-luvun alkupuolella kuljetettujen esineiden muuttuvat merkitykset sekä ihmisten ja koirien vuorovaikutus Helsingissä 1890-luvulla järjestetyissä koiranäyttelyissä.

Hanna-Leena Paloposki esitelmöi suomalaisen taiteen esittämisestä Neuvostoliitossa, Saksassa ja Italiassa 1930-luvulla. Kuva: Ville Sirkiä.

Hanna-Leena Paloposki esitelmöi suomalaisen taiteen esittämisestä Neuvostoliitossa, Saksassa ja Italiassa 1930-luvulla. Kuva: Ville Sirkiä.

Repatriaatio rituaalisena käytäntönä

Symposium päättyi tiistaina Lotten Gustafsson Reiniuksen pitämään keynote-luentoon ”Rites of Closure and Opening: On the Sociomaterial Dynamics of Repatriation”. Fennicumissa pidetyssä luennossa Gustafsson Reinius lähestyi alkuperäiskansojen esineistön palauttamista eli repatriaatiota (repatriation) tärkeänä rituaalisena käytäntönä. Hän käsitteli erityisesti näiden rituaalien sosiomateriaalista dynamiikkaa ja niiden vapauttavaa merkitystä.

Symposiumin päätteeksi osallistujat jatkoivat vielä opastetulle kierrokselle Turun tuomiokirkkoon. Tuomiokirkkovierailun aikana nousi hieman yllättäen esiin monia symposiumissa käsiteltyjä kysymyksiä ja teemoja piispa Henrikin jäännösten repatriaatiosta koirien toimijuuteen keskiajan Turussa.

Kirjoittaja on yleisen historian pääaineopiskelija, joka toimi Materially Mediated World -symposiumin konferenssiavustajana.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *