Oletko koskaan kuullut säveltäjä Ida Mobergista?

Minä en ollut. Kunnes eräällä luennolla havahduin siihen kummalliseen väitteeseen, että Suomessa on ollut jo ennen Kaija Saariahoa monia muitakin naissäveltäjiä. Heidät on kuitenkin unohdettu ja samalla myös historiankirjoituksesta pois pyyhitty. Siitäkin huolimatta, että säveltäjien tuotantoa olisi aikanaan esitetty, kustannettu ja arvostettukin.

OPIN_Holsti_kuva

Mobergin käsialanäyte.

Merkittävä uranuurtaja

Ida Moberg (1859–1947) eli aikana, jolloin naisten koulutus ei ollut itsestäänselvyys. Tästä huolimatta hän hankki itselleen paitsi mittavan musiikkialan koulutuksen sekä kotimaasta että ulkomailta myös loi varsin laajan sävellystuotannon. Soololaulukappaleiden lisäksi hän sävelsi suurimuotoisia kuoro- ja orkesteriteoksia. Merkittävin teos oli kuitenkin sinfonia, ja Moberg onkin tiettävästi Suomen ensimmäinen naissinfonikko. Näiden lisäksi säveltäjä työsti Asiens ljus -nimistä oopperaa. Mikäli ooppera olisi valmistunut kokonaisuudessaan, Moberg olisi ollut myös Suomen ensimmäinen oopperan säveltänyt nainen.

Ammattimaisen sävellystyönsä ohessa Moberg toimi opetustehtävissä sekä kehitti omaa pedagogista oppimateriaalia. Säveltäjän kaiken toiminnan taustalla vaikuttivat hengelliset lähtökohdat. Hän kävi Saksassa kuuntelemassa Rudolf Steinerin oppeja ja näin Mobergista tuli myös Suomen ensimmäisiä antroposofeja.

Reipas nainen – mutta sittenkin nainen

Mobergin sinfonia kuultiin sävellyskonsertissa Helsingissä 28. helmikuuta 1906. Ajan tavan mukaan säveltäjä johti itse konsertin, jossa esitettiin sinfonian lisäksi myös orkesteriteokset Ouverture ja Landtlig dans, sekä solistille, kuorolle ja orkesterille sävelletty Vaknen!

Konserttia kiiteltiin, mutta teoksia arvioitiin nimenomaan naisen tuotoksina. Esimerkiksi Oskar Merikanto kirjoitti sinfoniasta, että se oli ”tervettä musiikkia, joka ei lainkaan taivu naisilla tavalliseen sentimentaalisuuteen eikä siirappimaisuuteen”. Kritiikki loppui lauseeseen: ”Siinä puhuu reipas nainen – mutta sittenkin nainen.”

Palkittu – ja sittemmin unohdettu

Vaknen!-teoksellaan Moberg oli saanut jo 1900 Akademiska Sångföreningenin kunniamaininnan. Vuonna 1907 hänet palkittiin Muntra Musikanter -sävellyskilpailussa kuorokappaleesta Skogsrån, ja vuonna 1909 säveltäjä voitti kilpailun ensimmäisen palkinnon kuoro-orkesteriteoksellaan Tyrannens natt.

Jostakin syystä Mobergille ei koskaan myönnetty eläkettä. Koska säveltäjä eli koko ikänsä naimattomana, ”huoltolautakunta ja hyvät ystävät” pitivät huolta siitä, että hän pystyi työskentelemään säveltäjänä aina kuolemaansa saakka. Ida Moberg kuoli Helsingissä 2. elokuuta 1947. Hänen hautajaisissaan soitettiin ainoastaan miessäveltäjien musiikkia.

Kirjoittaja on musiikkitieteen opiskelija, joka tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassaan on luomassa uutta säveltäjäkuvaa Ida Mobergista.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Oletko koskaan kuullut säveltäjä Ida Mobergista?

  1. Ida oli isoisäni sisar. Hänen hautansa on Helsingin vanhalla hautausmaalla taiteilijakukkulan takana kappelin kohdalla noin 10 metriä lähempänä rantaa kuin Armas Maasalon hauta. Saman verran alempana rantaan päin on muistaakseni vielä Taneli Kuusiston hauta. Idan hautakivessä on nuottiaivan eli G-avain. Toisella rannan puolella kiveä on mm isänsä ja äitinsä nimet. Minulla on kivestä kuvat jos kiinnostaa. Olen hautapaikan haltija.
    Pianokappaleita Idalla on vain yksi eli Mazurkka, joka löytyy YLE:n kantanauhoilta, mutta en muista kenen soittamana. Kaikki Idan nuotit löytyvät Sibeliusakatemiasta. Meillä on jotain hyvin pientä nuotinnosta kotonamme (lasten lauluvihkonen ja joululaulu). Osa meille periytyneistä matertiaaleista on jossain vaiheessa jo vanhempieni kodista kadonnut (mm ohjeita ja valokuvia Idan musiikkiin liittyneistä tanssiesityksistä).
    Radio-ohjelmasta kuulin yhden hänen piano-opppilaistaan yhden, Alexandra oli vissiin nimi, yltäneen ihan maailmanmaineeseen konserttipianistina.
    Ida opiskeli vielä Suomessakin säveltämistä Sibeliuksen ohjaamana.
    Tuntiessaan kuolemansa lähestyvän hän oli pyytänyt ystävällisesti sukulaisiaan jättämään hänet hetkeksi yksin jääden keinutuoliin istumaan kodissaan. Kun läheiset palasivat huoneeseen, oli Ida läsnäolleiden yllätykseksi kuollut. Näin kertoi isäni aikanaan.

  2. Rolf Moberg sanoo:

    Hei
    Olen kuullut. Sedällåni on hallussaan hänen joku orkesterinjohtotikku tai puikko. En tiedä miksi sitä sanotaan.
    Äidilläni on kai jotain matskua keråttynä Idasta.

  3. Eke sanoo:

    Hei! Klassinen Suomi YLE teemalla, jaksossa ’ Iso-S ’ mainitaan Ida Moberg. Ja näytteenä Masurkka pianolle. You-Tubessa ja Spotifyssa ei YHTÄKÄÄN kappaletta. Teoksia on kuitenkin ilmeisesti 80 . Tässä olisi julistuksen paikka ja teoksia nettiin! Itse en ollut ikinä kuullut ao säveltäjästä ,kuullosti kiinnostavalta. Annahan palaa,että Ida saa ansaitsemaansa huomiota!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *