Taistolaiset muistot talteen

Taistolaisuus on monelle edelleen punainen vaate. Kulttuurihistorian väitöstutkimus pyrkii nostamaan 1970-luvun vasemmistoliikkeestä käytävään keskusteluun koko kokemusten kirjon.

Kulttuurihistorian tohtorikoulutettavan Liisa Lalun väitöstutkimus Olen valmis käymään oman pienen taisteluni. Naiset 1970-luvun nuortaistolaisessa liikkeessä tarttuu vähän tutkittuun aiheeseen, taistolaisiin naisiin. Taistolaisten naisten äärelle Lalun johdatti kulttuurihistorian opintojen aikana tehdyt esseet, joiden myötä hän tutustui kiinnostavaan ristiriitaan: nuortaistolaisissa oli mukana paljon naisia, mutta silti taistolaisuutta on kuvattu usein lähinnä miesten liikkeenä. Väitöstutkimuksen aineistoa kerätään tällä hetkellä auki olevan muistitietokeräyksen kautta.

– Vaikka väitöskirjassani on naisnäkökulma, on muistitietokeruu kaikille avoin. Tähän mennessä taistolaisuudesta ovat eniten puhuneet tietyt henkilöt. Toivon, että nyt keruun kautta tallentuu erilaisia muistoja ja kokemuksia liikkeestä,  Lalu kertoo.

Opiskelijat osoittavat mieltä 28.11.1972 Helsingissä. Tiedonantaja-lehti.

Opiskelijat osoittavat mieltä 28.11.1972 Helsingissä. Tiedonantaja-lehti.

Katse yksilöihin

1970-luvun kulttuuri-ilmapiiriä värittänyt taistolaisuus nousee otsikoihin tasaisin väliajoin. Myös Olli Immosen kohua herättäneen Facebook-päivityksen nostattamissa aalloissa moni ehätti muistuttamaan poliittisen kentän vasemmalta laidalta aikanaan kajahtaneesta taisteluretoriikasta. Miksi taistolaisuus herättää edelleen niin suuria tunteita?

– Taistolaisuuden aiheuttamia tunteita on 1970-luvun kokemattomana vaikea ymmärtää. Taistolaisuus oli aikanaan äänekäs ja jyrkän vasemmistolainen liike ja sen lisäksi, että se oli hyvin yhteisöllinen, se myös sulki ihmisiä ulkopuolelle. Osa reaktioista liittyy siihen, kuinka kommunismi ja laajemminkin vasemmistolaisuus herättävät Suomessa vastustusta. On kuitenkin hyvä muistaa, että taistolainen joukkoliike koostui yksilöistä ja erilaisista tavoitteista. Niitä pyrin väitöskirjassani selvittämään, Lalu korostaa.

Lalun, Kansan Arkiston ja SKS:n yhteistyössä toteuttama muistitietokeruu ottaa vastaan aineistoja helmikuuhun 2016 asti. Voit kirjoittaa kokemuksistasi tai luovuttaa tutkimuskäyttöön esimerkiksi taistolaisuuteen liittyviä valokuvia, kirjeitä ja opintoaineistoja.

Lisätietoa muistitietokeräyksestä.

Kirjoittaja on kulttuurihistorian jatko-opiskelija ja Hiiskuttua-verkkolehden toimituskunnan jäsen.

Share on Facebook16Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *