Syntymäpäivä

Äiti on luvannut kakun. Milja kiinnittää jääkaapin oveen kirjaston lehdestä repäistyn kuvan, jossa on vaaleanpunainen jäätelölinna ja kermavaahtolunta. Jäätelölinnassa on kaksi mansikkatornia ja marmeladi-ikkunat. Milja asuu tornikamarissa ja nukkuu lakritsipedillä. Äiti sanoo, että Milja saa syödä koko kakun ihan itse.

Milja pistää kupit tiskikoneeseen ja tekee läksyt. Milja vie roskat ja hymyilee naapurin sedälle. Milja kulkee varpaisillaan, ettei herätä äitiä. Äidin huoneessa asuu yöperhosia. Ne hurisevat verhojen poimuissa ja seinän halkeamissa. Milja kuulee niiden kahinan silloinkin, kun makaa omassa huoneessaan peiton alla.

Koulussa Milja kertoo kakusta Tiinalle. Tiina tykkää hämähäkkimiehestä ja räjähdyksistä. Tiinasta kakussa pitää olla vihreää mönjää ja irtosormia. Ja juhlissa pitää tarjota silmämunapurkkaa. Mutta Miljallapa ei ole juhlia. Hänellä on oma tanssisali, palvelijat ja linnan pihalla kesy lohikäärme. Mutta lohikäärmeestä hän ei kerro edes Tiinalle. Bussissa vierusluokan Johanna sanoo, että Miljalla on rumat lenkkarit. Milja ajattelee, että Johannalla on ruma nenä ja lohikäärme voisi järsiä sen pois.

Kotona äiti puukottaa Miljan säästöpossua voiveitsellä. Kolikot tipahtelevat äidin varpaille. Äiti haluaa yllättää, mutta nyt on tiukkaa, niin tiukkaa. Milja on kirjoittanut numerot muistiin ruutuvihkoon. Kaksikymmentä euroa ja kolmekymmentä senttiä. Niillä saa kaupan ylähyllyn jäätelöä ja vaikka lakritsipedit koko linnan väelle. Äiti lupaa ruokkia possun heti ensi kuun alussa. Äiti lähtee kauppaan korkosaappaissa. Milja siivoaa keittiönpöydän, petaa äidin sängyn ja ajattelee kuinka linnassa kohta tanssitaan.

On jo pimeä kun äiti palaa. Muovikassi on kova ja kilisevä. Milja sulaa sisältä, jäätelöunelmat valahtavat eteisen lattialle äidin kanssa. Äiti on samea, silmistä vuotavat purot. Ihohuokosista puskee yöperhosten tuoksu. Milja painaa pään äidin syliin, kuuntelee kuinka sisäelimet kurnuttavat. Äidin käsi silittää Miljan selkää. Milja ajattelee Tiinan kakun irtosormia. Linnassa sammuvat valot, lohikäärmeen ranka käpristyy. Milja luiskahtaa äidistä irti. Selkään leviää kylmyys.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Lyhytproosa Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *