Arkisto-osaamisen häntä pystyyn

Digitaaliset ihmistieteet -kurssi on antanut ajattelemisen aihetta. Eniten se on pistänyt miettimään aineistojen avoimuutta ja tunnettuutta.

Olen joskus ollut kliseinen humanisti ja vierastanut kaiken maailman vipstaakeja ja ohjelmistoja. Kandia tehdessä käsittelin haastatteluaineistoni paperilla ja puuväreillä.

Rakkauden sähköisiin työkaluihin työelämässä ja tutkimuksessa toi muassaan rakkaus tietojenkäsittelytieteilijään yksityiselämässä. Lempeän tuutoroinnin kautta ymmärsin, että minussa ei ole mitään sisäänrakennettua virhettä, joka estää ymmärtämästä teknologiaa. Suurin este on asenne. Myös työt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa saivat nopeasti ymmärtämään, että teknologia sovelluksineen on ystävä, joka säästää aikaa ja energiaa.

Kun kuulin Digitaaliset ihmistieteet -kurssista, ilahduin ja ilmoittauduin. Käsitteenä ”digitaaliset ihmistieteet” on tietenkin moninainen ja pitää sisällään kaikennäköistä, mikä on vaikeuttanut kurssin profiloimista. Vaikka kurssilla on käsitelty esimerkiksi erilaisia digitaalisia menetelmiä, eniten ajattelun aihetta kurssi on antanut nimenomaan aineistojen hallinnan, digitoinnin, käytettävyyden ja avoimuuden kannalta.

Tieteen ytimessä ovat avoimuus ja toistettavuus – kenen tahansa pitäisi pystyä arvioimaan, ovatko tutkimukselliset ratkaisumme perusteltuja ja johtopäätöksemme todenperäisiä. Se on mahdollista vain, jos tutkimusaineistot ovat asianmukaisesti arkistoituja.

Me turkulaiset humanistit olemme perinteikkäiden arkistojemme vuoksi niin tottuneita aineistojemme arkistoijia, että emme tunnu käsittävän omaa erinomaisuuttamme. Sekä Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkisto että Lauseopin arkisto pitävät sisällään valtavat määrät dataa sekä sähköisessä että analogisessa muodossa. Turkulaiset humanistit ovat hoitaneet aineistojaan hyvin ja sen pitäisi välittyä myös yliopistonmäen ulkopuolelle. Lisäksi voisimme ihan yliopistomme sisällä tehdä läpinäkyvämmäksi paitsi aineistoon ja sen avoimuuteen liittyvää osaamistamme myös upeita arkistoaineistojamme, joissa riittäisi tutkittavaa monelle tieteenalalle Turun yliopiston sisällä.

Digitaaliset ihmistieteet -kurssi on mainio avaus digitaalisten metodien ja aineistojen monimuotoisen tematiikan maailmaan. Kurssille osallistumista suosittelen lämpimästi kaikille tämän päivän ihmistieteilijöille.

Avoin tiede ja OpenUTU -projekti Turun yliopistossa

Kirjoittaja on väitöskirjaansa aloitteleva humanisti, joka digitoi fennistisiä murteita käsitteleviä väitöskirjoja ja analysoi niitä puuvärien sijaan Nvivo-ohjelmistolla.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *