Kertomuksia ja kokemuksia tyttöydestä

SELMAn ensimmäinen symposiumi kokosi Turkuun tutkijoita ja taiteilijoita Suomesta ja Ruotsista. Päivän aikana kuultiin monipuolisia puheenvuoroja tyttöyden, kertomusten ja muistin välisistä yhteyksistä. Esitykset toivat esiin, miten kertomuksia tyttöydestä esitetään ja koetaan eri taidemuodoissa, kuten kirjallisuudessa, teatterissa, musiikissa ja tanssissa.

Symposiumin ohjelma.

Symposiumin ohjelma.

SELMA eli Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory järjesti 11.12.2015 symposiumin Telling Embodied Stories: Girlhood, Memory and Art. Tilaisuuden aloitti suomalais-ruotsalainen taitelija ja muusikko Anna Järvinen symposiumia varten kirjoittamallaan hiljaisen tytön kokemuksia kuvaavalla runolla. Päivän puheenvuoroissa yhdistyivät mielenkiintoisella tavalla tieteiden ja taiteiden väliset näkökulmat, jotka avasivat käsiteltäviä aiheita ja teemoja monesta eri suunnasta muun muassa audiovisuaalisin ja sanallisin keinoin. Symposiumi osoitti monella tavalla, kuinka esimerkiksi arkielämän ympäristöt sekä tuottavat ja muokkaavat että pitävät yllä erilaisia tyttöyden esittämisen ja käsittämisen tapoja. Tyttöys on jotakin, jota koetaan, mutta samalla se on erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen mallien ja odotusten muokkaamaa niin psyykkisellä kuin ruumiillisella tasolla. Puheenvuorot toivat lisäksi hyvin esiin, kuinka kokemusten muuttaminen kertomusten muotoon toimii esimerkiksi itsensä käsittämisen ja jäsentämisen keinoina. Kertomukset, jotka syntyvät muun muassa sanojen, kuvien, liikkeen ja äänen avulla, voivat olla merkittävässä roolissa itsensä näkyväksi, hyväksytyksi ja olevaksi tekemisen prosesseissa.

Maarit Leskelä-Kärki, Bodil Formark ja Heta Mulari toivottivat symposiumin osallistujat tervetulleiksi. Kuva: Karoliina Sjö.

Teatteri PotatoPotaton johtaja Linda Forsell. Kuva: Karoliina Sjö.

Päivän monipuolinen ohjelma oli hyvä osoitus siitä, kuinka tieteiden ja taiteiden välisellä yhteistyöllä voidaan päästä lähelle niitä muotoja ja tapoja, joiden avulla käsitykset, kokemukset ja kertomukset esimerkiksi tyttöydestä syntyvät. Tämä on merkittävää siinä suhteessa, että keskustelua ihmisenä olemisesta käydään yhä edelleen muun muassa sukupuolta – usein hyvin dikotomisesti – määrittävien tekijöiden kautta, kuten myös viime aikoina mediassa käyty keskustelu osoittaa. Tieteet ja taiteet ja niiden välinen yhteistyö ovat yhdessä tärkeässä osassa siinä, miten keskustelu tulevaisuudessa kehittyy ja millaisia muotoja tyttöys eri merkityksissä saa.

Kirjoittaja on viidennen vuoden kulttuurihistorian pääaineopiskelija, joka on kiinnostunut elämän ja kertomisen välisistä yhteyksistä.

Share on Facebook8Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *