Maailman rikkain yliopisto

Syksyllä 2015 sain mahdollisuuden lähteä Fulbright Centerin ja Turun yliopiston rahoittaman stipendin turvin työstämään kulttuurihistorian väitöskirjaani kahdeksaksi kuukaudeksi Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon. Harvardin yliopisto tunnetaan paitsi laadukkaasta tutkimuksesta ja haastavasta sisäänpääsystä myös mittavasta varallisuudestaan.

Vierailuni aikana olen päässyt nauttimaan monista tämän varallisuuden hedelmistä. Pääasiallinen työtilani Widener Library on yksi maailman kattavimmista tutkimuskirjastoista. Fulbright-vierailu on tarjonnut minulle vaikuttavan kattauksen tutkimuskirjallisuutta ja alkuperäisaineistoa, joka muuten olisi jäänyt tavoittamatta. Tästä olen hyvin kiitollinen.

Harvardin avara kampusalue on myös suosittu turistikohde. Kuva: Suvi Karila.

Harvardin avara kampusalue on myös suosittu turistikohde. Kuva: Suvi Karila.

Suomi-kuva maailmalla

Fulbright-tutkijana olen saanut myös mahdollisuuden tavata ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Maidemme eroista keskustellessa puhe on kääntynyt tuon tuosta rahaan. Kysymyksiä ovat herättäneet Suomen verotusjärjestelmä ja erityisesti maamme ilmainen, laadukas ja tasa-arvoinen koulutus. Suomen mainetta maailmalla kasvattaneet Pisa-tulokset ovat hyvin tiedossa niin yhdysvaltalaisten kuin indonesialaisten ja ranskalaisten tutkijoiden parissa.

Näitä ihasteluja kuunnellessa on saanut olla syystäkin ylpeä, mutta samalla on herännyt huoli. Ulkomailla viettämieni kuukausien aikana Suomen hallitus on ryhtynyt massiivisilla leikkauksillaan rapauttamaan tätä maailmankuulua järjestelmää.

Harvardin yliopiston historia ulottuu 1600-luvulle. Arkeologisten kaivausten löydöt valottavat opiskelijaelämää vuosisatojen takaa. Kuva: Suvi Karila.

Harvardin yliopiston historia ulottuu 1600-luvulle. Arkeologisten kaivausten löydöt valottavat opiskelijaelämää vuosisatojen takaa. Kuva: Suvi Karila.

Elämää eliittiyliopistossa

Harvardin tuottamien lukuisten innovaatioiden ja merkkihenkilöiden takana on myös kaikkia itärannikon Ivy League -yliopistoja kalvava toinen puoli. Huolimatta monista mittavista stipendiohjelmista yliopistot ovat edelleen taloudellisen epätasa-arvon näyttämöitä. Suuri osa opiskelijoista tulee edelleen varakkaista perheistä, jotka kykenevät maksamaan Ivy League -yliopistojen muhkeat lukukausimaksut. Monet stipendiohjelmien avulla huippuyliopistoihin päässeet vähävaraiset opiskelijat kokevat tässä ympäristössä sopeutumisvaikeuksia.

Suomessa tämän kaltaisia ongelmia ei ole viime vuosikymmeninä ollut. Päinvastoin. Meillä laadukas yliopistokoulutus on ollut kaikille mahdollinen, varallisuudesta riippumatta. Tämä on myös maineemme maailmalla: maailman tasa-arvoisin koulutus. Täältä rapakon takaa katsottuna sillä on aivan oma arvonsa.

Kirjoittaja on kulttuurihistorian tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan naisten uskonnottomuutta 1800-luvun Yhdysvalloissa.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opiskelijat, Tutkimus ja opetus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *