Monipuolisesti julkaisemisesta

Perjantaina 11.3. järjestettiin Sirkkalan kasarmilla ”Tutkimustulokset julki!” -seminaari. Päivän avannut apulaisprofessori Kirsi Salonen oli oikeassa epäillessään, että päivästä tulisi pitkä mutta hyödyllinen.

Puhujia oli saatu paikalle edustamaan monipuolisesti julkaisutoiminnan eri puolia. Kulttuurihistorian tutkija Tom Linkinen kertoi kokemuksiaan kirjan julkaisuprosessista, viisi eri kirjasarjojen ja lehtien päätoimittajaa kertoivat julkaisemiseen liittyvistä käytännöistä, kirjaston palvelupäällikkö Jukka Rantasaari selvitti tutkimustietojärjestelmän toimintaa ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen työvaliokunnan jäsen Sami Niinimäki avasi avoimen julkaisemisen tilannetta Suomessa. Aihe oli selvästi ajankohtainen, sillä kiinnostuneita riitti lähes jokaiselle Janus-salin penkille.

Sami Niinimäki esittelemässä hanketta, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta johtava avoimen tieteen maa. Kuva: Lauri Keskinen.

Sami Niinimäki esittelemässä hanketta, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta johtava avoimen tieteen maa. Kuva: Lauri Keskinen.

Päivän parasta antia olivat monet konkreettiset pohdinnat ja vinkit. UTUkirjojen päätoimittaja Tutta Palin huomautti, että avoin julkaiseminen on luonut ehkä yllättäviäkin tieteellisiä ongelmia. Kun osa lähteistä on ilmaiseksi ja avoimesti saatavilla, voi se suunnata tutkimusta käytännön syistä. Salosen referee-lausuntoja käsittelevässä puheenvuorossa tuli yllätyksenä, että jo tohtorikoulutettavaa voidaan pyytää vertaisarvioijaksi. Itse lausunnon kirjoittamisessa Salonen korosti, että tekstin tekijän on pystyttävä tunnistamaan itsensä arviosta. Linkiseltä opin, että kustantajat ottavat kirjoittajaan yhteyttä ainoastaan silloin kun heillä on kiire juuri sinun asiasi kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastausten saaminen voi kestää ja että kustantajan yhteydenottoon on reagoitava ripeästi. Avain-lehden päätoimittaja Kaisa Kurikka puolestaan muistutti, että kaikkien artikkelin parissa töitä tekevien ainoa päämäärä on tehdä kirjoituksesta paras mahdollinen – vaikka aina siltä ei tuntuisikaan, jos joutuu useita kertoja palaamaan artikkelin ääreen tekemään muutoksia.

Sali täynnä ihmisiä perehtymässä julkaisemisen saloihin. Kuva: Lauri Keskinen.

Sali täynnä ihmisiä perehtymässä julkaisemisen saloihin. Kuva: Lauri Keskinen.

Monien konkreettisten vinkkien lisäksi käteeni jäivät termit kultaisen ja vihreän mallin julkaiseminen. Vihreän mallin julkaiseminen tarkoittaa artikkelin julkaisemista perinteisessä muodossa – lehdessä tai artikkelikokoelmassa – ja lisäksi rinnakkaistallentamista julkaisuarkistoon. Turun yliopistossa tämä tarkoittaa tallennusta UTU Research Portal -tutkimustietojärjestelmään, joka on kaikille avoin julkinen portaali. Huomion arvoista on, että kirjasto huolehtii vaadittavien julkaisuoikeuksien tarkistamisesta. Kultaisen mallin julkaiseminen tarkoittaa open access -julkaisemista, jos teksti samaan aikaan rinnakkaistallennetaan. Tosin seminaarissa vaikutti siltä, että termiä käytetään myös pelkästä open access -julkaisemisesta. Rinnakkaistallentamisen suhteen Turussa otetaan vasta ensi askeleita, mutta jossain vaiheessa sitä tullaan meiltä edellyttämään – kuten on jo laita Jyväskylässä.

Kirjoittaja on kulttuurihistorian tohtorikoulutettava.

Share on Facebook2Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *