Vain muutos on pysyvää

Olen työskennellyt Turun yliopistolla vuodesta 2012 lähtien. Lyhyttä uraani yliopistolla on värittänyt akronyymien jatkumo HalRakesta Sokeen. Onpahan työpaikkakin muuttunut Asianetistä CEASiin ja sieltä BSRS-ohjelmaan, titteli yliopisto-opettajasta dokumenttiohjaajaan ja suunnittelijasta koordinaattoriin. Jatkuvasti vaihtuvat toimintatavat ja työympäristöt ovat tehneet muutoksesta vakion.

Muutos ei aina tarkoita pelkästään tuntemattomaan suuntautuvaa liikettä. Vaihtaessani yhden alueen toiseen siirtyessäni Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen suunnittelijan tehtävästä Baltic Sea Regions Studies -ohjelman koordinaattoriksi palasin lähemmäksi akateemisia juuriani, sillä yliopistoelämäni sai lähtölaukauksensa Tampereen yliopiston humanistisesta tiedekunnasta historian pääaineopiskelijana vuonna 2005.

Ympäristön ja työtehtävien myllerryksen keskellä olen usein havahtunut siihen tosiasiaan, että muutoksen analysointia hedelmällisempää on oman asenteen ja asennoitumisen tarkastelu. Olen itse ratkaissut byrokratian rattaiden jauhannan aiheuttamat epävarmuudet siten, että teen parhaani löytääkseni lyhennesanojen seasta omaa ammatti-identiteettiäni vahvistavat ja tukevat ydinkohdat ja kysymykset.

Mitä on olla hallinnon ihminen? Miten minun työpanokseni tekee muiden työstä helpompaa? Vastauksia on tietysti yhtä monta kuin on kysyjiä, mutta itse olen tiivistänyt sen seuraavaan: olen täällä ensisijaisesti tukena sitä tarvitseville. Ovatko opiskelijat epätietoisia siitä, mitä heiltä odotetaan ja mihin he ovat oikeutettuja? Voinko omalla toiminnallani varmistaa sen, että akateeminen henkilöstö voi huoletta keskittyä yliopiston päätehtävään eli uuden tiedon tuottamiseen ja sen välittämiseen tulevaisuuden tekijöille? Näihin kysymyksiin vastaamalla pidän itseni kiinnittyneenä kulloiseenkin tehtävääni.

Kuva: Vinciane Pierart/NSP189.

Kuva: Vinciane Pierart/NSP189.

Jatkuvan muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin kulminoituu viimeisin elämäni suuntaa ohjannut akronyymi: TFMRD eli Team Finland Men’s Roller Derby. Astuessani luistimet jalassa kyseiseen virtaan vuosi sitten en voinut millään aavistaa matkaavani heinäkuussa 2016 Calgaryyn edustamaan Suomea maailman hienoimman lajin maailmanmestaruuskisoissa. Sekä radalla että sen ulkopuolella pätevät samat lainalaisuudet: asenne ratkaisee ja apu on aina tervetullutta.

Kirjoittaja on humanistisen tiedekunnan kv-maisteriohjelmien koordinaattori.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *