Keskiajan loppu – rappeutuva vai kukoistava aikakausi?

Turun Keskiaikaiset markkinat järjestettiin tänä vuonna 20. kerran. Ohjelmassa oli käsityömarkkinat, musiikki- ja tanssiesityksiä, sekä tieteellistä ohjelmaa, kuten Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -tutkimuskeskuksen järjestämä seminaari Turun Vanhalla Raatihuoneella. Seminaarin otsikko oli ”Kriisi vai kukoistus? Kulttuurin murroksia ja jatkumoita keskiajan lopussa ja uuden ajan alussa”.

Mikko Kaukon mukaan ruotsin kirjakieli oli vakiintumatonta keskiajalla, ja latina oli hyvän kielen malli. Niinpä kun kirjoja käännettiin ruotsiksi, myös käännöksissä käytettiin latinan rakenteita. Kaukon mukaan latina voidaan nähdä pääasiallisesti resurssina kirjoittajille ja kääntäjille.tapah_norro_kuva1

Maria Kallio puhui Turun tuomiokapitulin muutoksista keskiajan lopulla, miten reformaatio vaikutti tuomiokapitulin toimintaan. Kallion mukaan kopiokirjat, joiden tehtävä keskiajalla oli toimia kapitulin yhteisenä muistina ja suojella kapitulin omaisuutta, toimivatkin reformaation myllerryksessä apuna kirkon omaisuuden takavarikoimisessa kuninkaalle.

Aino Liira puhui kirjatuotannosta keskiajalla ja uuden ajan alussa. Kirjapainotaidon myötä käsikirjoitukset eivät korvautuneet heti painetuilla kirjoilla, vaan nämä säilyivät pitkään rinnakkain. Varhaisissa painetuissa kirjoissa oli myös käsin maalattuja elementtejä, kuten värikkäitä alkukirjaimia tai lukemista helpottavia kappalemerkkejä.

Seminaariyleisöä Vanhalla Raatihuoneella. Kuva: Miika Norro.

Seminaariyleisöä Vanhalla Raatihuoneella. Kuva: Miika Norro.

Janika Aho piti esitelmän Isonkyrön vanhan kirkon seinämaalauksista, jotka valmistuivat reformaation jo alettua 1560-luvulla, aikana jolta ei ole säilynyt muita näin suuria kirkollisia maalauksia Suomessa. Ahon mukaan suurin muutos 1500-luvulla on kirkkotaiteen tuotannon lasku, mikä johtui kirkon köyhtymisestä ja ehkä myös teologisesta epävarmuudesta, siitä, oliko kirkkojen kuvittaminen hyväksyttävää luterilaisuudessa.

Mari Välimäki puhui kihlautumiskäytäntöjen muutoksista keskiajalta 1600-luvulle. Kihlautumisessa moni asia säilyi samanlaisena, tärkeää oli sopimuksen vapaaehtoisuus ja todistajien läsnäolo. Muutoksiakin tapahtui: 1600-luvulla vanhempien valtaa vaikuttaa kihlautumiseen lisättiin, ja avioliiton solmimisen merkitystä korostettiin.

Viimeisenä puhui Liisa Seppänen reformaation vaikutuksesta Turun kaupunkikuvalle. Suurin muutos oli kirkollisten rakennusten takavarikoiminen kruunulle. Reformaation myötä kirkollisia rakennuksia oli aiempaa paljon vähemmän ja vähätkin rakennukset rappeutuivat.

Kirjoittaja työskentelee tutkimusavustajana TUCEMEMS-keskuksessa.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *