Ylirajaisia kohtaamisia sarjakuvassa. Voiko sarjakuva saada lukijan näkemään maailman siirtolaisen silmin?

Toukokuussa valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ylirajaisuutta Ville Tietäväisen vuonna 2011 julkaistussa Näkymättömät kädet -sarjakuvaromaanissa. Ylirajaisuus eli transnationalismi on laaja, etenkin yhteiskuntatieteissä käytetty teoreettinen kehys, joka toimii analyyttisena työkaluna siirtolaisuuteen liittyvien ilmiöiden tutkimisessa. Yksinkertaisesti sanottuna transnationalismi viittaa valtioiden rajoja ylittäviin virtauksiin; ihmisten, paikkojen ja instituutioiden välisiin taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin yhteyksiin. Tutkielmani näkökulma kumpuaakin kohdeteoksen tematiikasta, joka liikkuu globaalin eriarvoisuuden, luvattoman siirtolaisuuden, etnisyyden ja rasismin kysymysten, koti-ikävän, uskonnon, kunnian ja hulluuden sekä rajojen ja niiden ylittämisen ympärillä. Tutkielmassani käsittelen ylirajaisuuden ilmenemistä sekä sarjakuvan ilmaisun ja tarinamaailman tasolla että teoksen siirtolaishahmojen ja lukijan välisenä kohtaamisena.

Näkymättömät kädet kuvaa köyhän marokkolaisen Rashidin matkaa luvattomana siirtolaisena Välimeren yli Espanjaan työn ja paremman elämän toivossa. Rashidin matka vie hänet ensin Andalusian kasvihuoneille paperittomaksi työläiseksi ja myöhemmin Barcelonan kaduille mielenterveytensä menettäneenä kerjäläisenä. Tietäväisen sarjakuvaromaani on fiktiivinen teos, mutta se pohjautuu todellisten ihmisten elämään: Tietäväinen teki osana teoksen taustatutkimusta matkan Marokkoon ja Espanjaan seuraillen useiden luvattomien siirtolaisten kulkemaa reittiä.

Siirtolaisen näkökulma sarjakuvan keinoin

Sarjakuva on erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntävä kerronnan muoto, mistä johtuen sarjakuvatutkimusta tehdään monista erilaisista lähtökohdista. Sarjakuvatutkimuksen monitieteisyys näkyy myös omassa analyysissani, jossa ammennan niin taidehistorian, kirjallisuustutkimuksen kuin yhteiskuntatieteidenkin teoretisoinneista. Lähestyn tutkimuksessani Tietäväisen teosta aluksi kerronnan teorian kautta, sitten intertekstuaalisuutta hyödyntäen ja lopuksi sarjakuvasemiotiikan ja representaatioteorian keinoin, ja tulkitsen Tietäväisen sarjakuvaromaanin ylirajaisten teemojen rakentuvan sarjakuvailmaisulle tyypilliseen tapaan sekä sanallisesti että kuvallisesti.

Kohtaus Näkymättömien käsien alkupuolelta toimii esimerkkinä siitä, miten sarjakuvan ruutujen toisteisuuden kautta aukeamalle muodostuu käsien verkosto. Rashidin ja Nadimin verkkoon on kalojen sijaan tarttunut hukkuneen siirtolaisen ruumis. Kuva: Ville Tietäväinen.

Kohtaus Näkymättömien käsien alkupuolelta toimii esimerkkinä siitä, miten sarjakuvan ruutujen toisteisuuden kautta aukeamalle muodostuu käsien verkosto. Rashidin ja Nadimin verkkoon on kalojen sijaan tarttunut hukkuneen siirtolaisen ruumis. Kuva: Ville Tietäväinen.

Kerronnan teoriasta lainamaani fokalisaation käsitteen kautta päästään käsiksi sarjakuvan näkökulmaan eli siihen, kuka tapahtumia kokee. Fokalisaatio näyttäytyykin yhtenä mahdollisena ylirajaisuuden ilmenemismuotona sarjakuvailmaisussa, sillä fokalisaation kautta lukijan ja sarjakuvan henkilön välille rakennetaan henkilökohtaista suhdetta ja luodaan mahdollisuus samaistua päähenkilö Rashidiin, kokea maailma hänen kauttaan.

Intertekstuaalisten viittausten avulla Tietäväisen teos sitoutuu osaksi laajempaa historiallista kontekstia. Näkymättömät kädet sisältää runsaasti sellaisia intertekstuaalisia viittauksia, joiden tulkitsen ylittävän valtioiden ja kulttuurien rajoja ja näin osaltaan rakentavan teoksen ylirajaisuutta. Osa viittauksista tuo esille Euroopan ja Afrikan yhteenkietoutunutta historiaa, muun muassa nostamalla esille historiallisen al-Andaluzin maurivaltakunnan. Suomalaisesta kulttuurista kumpuavat intertekstuaaliset viittaukset, esimerkiksi Jamppa Tuomisen musiikki, rakentavat teokseen samaistumispintaa suomalaislukijalle ja niiden avulla myös rinnastetaan nykyinen siirtolaisuus 1900-luvun suomalaissiirtolaisuuteen.

Koskettavat kädet

Kuten Tietäväisen sarjakuvaromaanin nimikin paljastaa, kädet esiintyvät teoksessa keskeisenä elementtinä ja metaforana. Käsien kuvaamisen kautta teokseen rakentuu visuaalista haptisuutta, joka vetoaa lukijaan kehollisella tasolla ja saa tämän tuntemaan empatiaa sarjakuvan ylirajaiseen tilanteeseen joutuneita henkilöitä kohtaan. Haptinen visuaalisuus viittaa siis paitsi koskettamiseen fyysisenä eleenä myös koskettamiseen emotionaalisessa mielessä.

Sarjakuvan päähenkilön Rashidin ja lukijan välille luodaan samaistumispintaa esimerkiksi näkökulmakuvalla, jossa Rashid katsoo itseään peilistä. Samalla lukija katsoo Rashidia silmiin, mutta myös tämän silmin. Kuva: Ville Tietäväinen.

Sarjakuvan päähenkilön Rashidin ja lukijan välille luodaan samaistumispintaa esimerkiksi näkökulmakuvalla, jossa Rashid katsoo itseään peilistä. Samalla lukija katsoo Rashidia silmiin, mutta myös tämän silmin. Kuva: Ville Tietäväinen.

Teoksen ylirajaisuus on paitsi aiheessa, teemoissa ja niiden verbaalisessa ja visuaalisessa ilmenemisessä, myös siinä, miten sen fiktiivinen tarina puhuttelee lukijaa, suorastaan kurottaa tätä kohti. Työni punaisena lankana kulkee näkemys sarjakuvan mahdollisuuksista vedota lukijaan, minkä kiteytän ylirajaisen kohtaamisen ajatukseksi. Globaalin siirtolaisuuden aiheuttamaa ihmisten ahdinkoa on vaikea käsittää, mutta sarjakuvan välittömyyden kautta lukijan on mahdollista eläytyä muiden kärsimykseen. Tietäväisen sarjakuvaromaanin mahdollistama kohtaaminen näyttäytyy ylirajaisena etenkin silloin, kun lukijan oma elämänpiiri on kaukana kuvatusta aiheesta, sillä ylirajaisen kohtaamisen kautta se, mikä aluksi näyttäytyy pelottavana toiseutena, saattaa muuttua erilaisuudeksi, jota ei tarvitse pelätä.

Kirjoittaja on taidehistoriasta viime kesänä valmistunut filosofian maisteri, joka vastasi useamman vuoden ajan kysymykseen gradun valmistumisesta: ”Keväällä.”

Aura Nikkilä: Ylirajaisuus Ville Tietäväisen sarjakuvaromaanissa Näkymättömät kädet. Taidehistorian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2016.

Share on Facebook17Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *