Anna aikaa ajatella

Muistatteko, kun jokunen opetussuunnitelmauudistus sitten iskulauseena oli ”Anna aikaa ajatella”? Lause oli tarkoitettu ohjeeksi opintojen mitoitukselle, mutta voisiko sitä soveltaa muutenkin?

Meidän piti suunnitella opintokokonaisuudet uuden mitoitusjärjestelmän avulla. Erityisenä ohjeena oli mitoittaa kokonaisuudet niin, että opiskelijoilla on aikaa oppia, sulattaa saamiaan tietoja. Tuntui älyttömältä, että opettajat kaiken muun työnsä ohessa vääntävät hiki hatussa jälleen kerran opetustaan uuteen malliin, jotta opiskelijat saisivat aikaa ajatella. Pitäisihän opettajillakin olla aikaa ajatella!

Samoihin aikoihin luin Talouselämä-lehdestä Suomen Pankin silloisen johtokunnan puheenjohtajan Matti Vanhalan haastattelun. Haastattelussa paljastui, että Vanhala varaa kalenteriinsa aikoja paitsi tavanomaisille johtajan menoille, palavereille, kokouksille ynnä muille, myös ihan itselleen ja omille pohdinnoilleen.

Aloin miettiä, voisinko soveltaa Vanhalan ajatusta myös omaan ajankäyttööni. Rupesin merkitsemään kalenteriini opetuksen, ohjauskeskustelujen, kokousten ja kaiken muun lisäksi myös ”aikaa ajatella”, tehdä tutkimusta ja lukea toisten tutkimuksia. Käsitykseni kalenterista muuttui vähitellen kokonaan: kalenteriin eivät kuulu pelkästään muiden ehdoilla tapahtuvat menot vaan kaikki työtehtäväni. Vaikka useat kalenterini menot tulevat sinne muiden aloitteesta, olen itse vastuussa siitä, miten aikaani käytän.

Yliopiston opettajana vastuisiini kuuluu monenlaisia asioita. Yhdeksi vaativimmista asioista koen ajankäytön hallinnan. Opetus, tutkimus, hallinnolliset tehtävät ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus kuuluvat kaikki opettajien tehtäväkenttään. Monet kuitenkin valittavat, kuinka ei ehdi tutkia. En ole kuullut kenenkään sanovan: ”En ole pitkään aikaan ehtinyt hoitaa opetustani.” Sekä opetus että tutkimus kuuluvat kuitenkin tehtäviimme, eikä kumpaakaan pidä vähätellä tai tehdä toisen kustannuksella. Opetukseen käytettävää aikaa ohjaavat opetussuunnitelmat ja yhdessä sovittu opetuksen toteutus, tutkimusaikaa taas joudumme usein itse aikatauluttamaan. Vastuu kokonaisuudesta on jokaisella itsellään.

Kalenteri on yksi tapa hallita aikaa. Sen avulla voin yrittää ottaa ajan haltuuni. Jos pyrin laittamaan kalenteriin todella kaikki tehtäväni, huomaan nopeasti, milloin tehtävää on aivan liikaa. Pitää priorisoida, jotain karsia pois ja jotain tehdä kevyemmällä kädellä. Päätös on minun.

Kirjoittaja on kielentutkija ja suomen kielen professori.

Share on Facebook24Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *