Digitaalinen historiantutkimus

Kulttuurihistorian väki kokoontui perjantaina 13. tammikuuta joulukouluun, jonka aiheena oli digitaalinen historiantutkimus. Päivän aikana keskusteltiin laajasti digitaalisista aineistoista, menetelmistä sekä uusista näkökulmista ja yhteistyötahoista, jotka uudistavat historiantutkimuksen rajoja. Joulukoulussa esittäytyi myös kaksi kulttuurihistorian oppiaineessa toimivaa Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet (DIGIHUM) -ohjelman hanketta.

Professori Marjo Kaartisen johtaessa puhetta TIAS-tutkija Asko Nivala ja dosentti Kimmo Elo keskustelevat tietokannoista. Kuva: Heidi Hakkarainen.

Keskiaikaisten käsikirjoitusten tekijäntunnistus

Professori Marjo Kaartisen johtamassa PROPREAU – Profiling Premodern Authors -hankkeessa työskentelevä tutkija Reima Välimäki kertoi, miten antiikin ja keskiajan latinankielisten käsikirjoitusten tarkka ajoittaminen ja tekijöiden identifioiminen on ollut pitkään ongelmallista historiantutkijoille. Tietokoneperusteisen tekijätunnistuksen avulla on mahdollista profiloida entistä tarkemmin yksittäisen käsikirjoituksen kirjoittaja analysoimalla koneellisesti tekstin sanastoa sekä tyylillisiä keinoja suhteessa laajaan digitoituun verrokkiaineistoon.

Tekstien uudelleenkäyttö 1800-luvun sanomalehdissä

Tutkijat Heli Rantala ja Asko Nivala esittelivät akatemiaprofessori Hannu Salmen johtamaa COMHIS – Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 -hanketta, joka tarkastelee suomalaisen kirjallisen julkisuuden rakentumista aina Ruotsin vallan ajanjaksosta autonomian aikaan. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa suoritettava osahanke tutkii tekstilouhinnan keinoin tekstien leviämistä ja uudelleenkäyttöä yli kielirajojen. COMHIS tekee näin uraauurtavaa kehitystyötä monikielisen aineiston tutkimiseksi digitaalisten työkalujen avulla.

COMHIS-konsortiossa kulttuurihistorian osahankkeen aineistona on Suomen Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto. Kuvassa Asko Nivalan visualisointi lehdistön kehityksestä 1700-luvun lopulla. Kuva: Heidi Hakkarainen.

Digitaaliset verkostot

Joulukoulussa keskusteltiin myös digitaalisen historiantutkimuksen verkostoista ja pohdittiin tutkimuksen tulevaa kehitystä. Dosentti Petri Paju esitteli Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Towards Roadmap for Digital History in Finland, joka kartoittaa digitaalisen historiantutkimuksen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa.

Päivän viimeisessä puheenvuorossa Hannu Salmi esitteli alkamassa olevaa laajaa kansainvälistä Oceanic Exchanges: Tracing Global Information Networks in Historical Newspaper Repositories, 1840–1914 -hanketta, joka tuo yhteen eri mantereilla olevia kokoelmia, tutkijoita ja asiantuntemusta Yhdysvalloista ja Australiasta saakka.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava kulttuurihistorian oppiaineessa.

Kirjoitus pohjautuu 15.1.2017 Kulttuurihistoria Nyt! -blogissa julkaistuun tekstiin.

Share on Facebook8Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat, Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *