Kirkko keskellä muutosta

TUCEMEMS-keskuksen järjestämä luentosarja ”Kirkko keskellä muutosta” alkoi tammikuussa. Turun tuomiokirkossa pidetyt luennot ovat osa reformaation juhlavuoden ohjelmaa.

Mia Korpiola. Kuva: Miika Norro.

Kirkko pahantekijöiden rankaisijana

Luentosarja alkoi professori Mia Korpiolan luennolla, joka käsitteli kirkkokuria reformaatioajan Ruotsissa. Korpiolan mukaan kirkkokuri ankaroitui reformaation myötä, kun valtio ja kirkko tekivät aiempaa läheisemmin yhteistyötä pahantekijöiden rankaisemiseksi. Suuri muutos aiempaan oli se, että synnintekijöille ei määrätty enää katumusharjoituksia sielun pelastukseksi – sen sijaan rikkoneen henkilön oli sovitettava rikkoutuneet välit yhteisön kanssa. Tämä saattoi merkitä myös häpeärangaistuksia, joissa yksilö alistui yhteisön tuomiolle saadakseen sen jälkeen anteeksiannon yhteisöltä. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että tuon ajan rikosoikeudellinen ajattelu erosi täysin nykyajattelustamme. Meidän yhteiskunnassamme ketään ei voida tuomita rangaistukseen, jos hänen tekonsa ei ole ollut lain mukaan rikos. Uuden ajan alun ajattelussa kaikki synnit olivat rikoksia, ja niinpä ihmistä saatettiin rangaista ikään kuin varmuuden vuoksi – jottei Jumalan viha kohtaisi koko yhteisöä yhden yksilön synnin vuoksi.

Kirsi Salonen. Kuva: Miika Norro.

Reformaation myytit

Toisella luennolla apulaisprofessori Kirsi Salonen käsitteli myyttejä, joita reformaatioon usein liitetään. Hänen mukaansa reformaatioon liittyy paljon erilaisia, enemmän tai vähemmän todenperäisiä uskomuksia, jotka juontavat juurensa esimerkiksi nationalistiseen tai protestanttiseen historiankirjoitukseen. Esimerkiksi kuva Mikael Agricolasta ”Suomen kirjakielen isänä” kaipaa päivittämistä sen suhteen, että Agricola ei suinkaan toiminut yksin, eikä ollut ainut tai edes ensimmäinen, joka kirjoitti reformaation aikana Suomeksi. Tietysti hän on jälkikäteen ollut merkittävin, sillä hänen onnistui saada teoksensa painatetuksi ja siten leviämään koko Suomeen. Toisaalta taas jotkut uskomuksemme pitävät hyvinkin paikkansa, kuten vaikkapa ajatus siitä, että kirjapainotaidolla oli suuri vaikutus reformaatioon.

Tätä kirjoittaessa luentosarjan kolmatta luentoa (20.3., puhujana dosentti Riitta Laitinen) ei ollut vielä pidetty. Sarjan viimeiset luennot, jotka pidetään tuomiokirkossa klo 17.00–18.30, ovat:

24.4. Dosentti Liisa SeppänenKirkollisten kiinteistöjen ja kaupunkikuvan muutokset uuden ajan alussa

15.5. Filosofian maisteri Tanja ToropainenMonipuolistuvat tekstilajit, yhdenmukaistuvat tekstit – kirkollisen kielen muutoksia reformaatioaikana. 

Luennoille on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kirjoittaja työskentelee TUCEMEMS-keskuksessa ja tekee väitöskirjaa kulttuurihistorian oppiaineessa.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Ajankohtaista, Tapahtumat Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *