Reformaatio kulttuurin ja yhteiskunnan muokkaajana menneisyydessä ja nykyään

TUCEMEMS-keskus järjesti 15.–16. maaliskuuta seminaarin, jossa tarkasteltiin reformaation historiaa ja sen vaikutusta (suomalaiseen) yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Seminaariyleisöä. Kuva: Miika Norro.

Seminaarin ensimmäisenä päivänä käsiteltiin aluksi reformaation taustaa ja siihen johtaneita syitä. Professori emeritus Bertil Nilsson kertoi kirkollisesta tilanteesta Ruotsissa ennen reformaatiota. Kirkon piispat olivat 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa osallistuneet valtakunnan politiikkaan, ja valtaapitävien vaihtuessa iso osa piispoista oli menettänyt henkensä tai joutunut maanpakoon. Näin ollen kirkko oli Ruotsissa heikossa asemassa kuningas Kustaa Vaasan aloittaessa reformaation 1527. Ensimmäisenä päivänä puhuivat myös TT Ilmari Karimies, professori Kurt Villads Jensen ja professori Jason Lavery.

Ensimmäisen päivän viimeisen luennon piti professori, Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden erityislähettiläs Margot Kässmann, joka puhui reformaation merkityksestä tänään. Kässmann nosti esille asioita, joissa nyky-yhteiskuntamme voisi tarvita reformaatiota. Esimerkiksi tärkeää on vaalia yhteyttä myös eri tavoin ajatteleviin. Samoin reformaation keskeinen sanoma, armo, kelpaaminen ilman tekoja, on todella tärkeä viesti suoriutumista ja menestystä ihailevassa yhteiskunnassamme. Päivän päätteeksi järjestettiin kiertokävely Turussa, jossa dosentti Liisa Seppäsen johdolla tutustuttiin reformaation aikaansaamiin muutoksiin Turussa.

Margot Kässman esitelmöi reformaation merkityksestä tänään. Kuva: Miika Norro.

Toinen päivä aloitettiin pohtimalla kielen ja kansallisen identiteetin yhteyttä reformaatioon. Professori emerita Kaisa Häkkinen puhui suomen kirjakielen synnystä reformaation aikana, ja FT Kaius Sinnemäki esitti reformaation vaikuttaneen epäsuorasti suomen kielen muuttumiseen nationalistiseksi ”pyhäksi” kieleksi. VTT Anneli Portman puolestaan kertoi kuinka Venäjän keisarien julistukset muokkasivat suomen kansallista ymmärrystä, jossa luterilaisuus oli määrittävä tekijä.

Professori Antti Laato puhui Lutherin juutalaisvastaisista kirjoituksista. TT Niko Huttunen puolestaan kertoi kuinka luterilainen esivaltaoppi on kehittynyt Suomessa, ja TM Sini Mikkola puhui Lutherin ajatuksista naisista. Seminaarin lopuksi Liisa Seppänen kertoi reformaation vaikutuksesta Turun kaupunkikuvaan, ja arkkipiispa emeritus Jukka Paarma pohti mitä muutoksia reformaatio toi Suomen kirkolliseen elämään.

Kirjoittaja työskentelee TUCEMEMS-keskuksessa ja tekee väitöskirjaa kulttuurihistorian oppiaineessa

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tapahtumat Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *