Seikkailuni sukukansojen parissa

Olen kotoisin unkarilaisesta kylästä Budapestin läheltä. Vieraat kielet ovat aina olleet lähellä sydäntäni, ja lukiolaisena tunsin paikallisen kirjaston vieraiden kielten osaston melko hyvin. Löysin kerran suomen kielen oppikirjan, joka vei minut mukanaan. Silloin en päässyt kovin pitkälle kielen opiskelussa, mutta innostus kuitenkin jäi, ja näin päätin opiskella suomalais-ugrilaisia kieliä Szegedin yliopistossa. Ensimmäiset opiskelemani sukukielet olivat suomi ja mansi.

Kotikyläni Unkarissa. Kuva: Mariann Bernhardt

Szegedista Turkuun

Turussa kävin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Ihastuin kaupunkiin ja suomalaiseen kulttuuriin, ja vuoden vaihto-opiskelun jälkeen sukukielet kiinnostivat minua entistä enemmän. Silloin sain tietää, että Turussa järjestetään suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma. Tämän jälkeen olin varma, missä halusin jatkaa opintojani.

Poron kyydissä Inarissa. Kuva: Anna Lumikivi.

Turusta Inariin

Vuonna 2012 aloitin maisteriopintoni Turussa. Opiskelin suomen lisäksi myös muita tarjolla olevia sukukieliä ja etsin muitakin mahdollisuuksia, jotta voisin laajentaa tietojani sukukielistä. Niin kävi, että aloin opiskella inarinsaamea verkossa, ja pian sen jälkeen olin lähdössä Inariin opiskelemaan koltansaamen kieltä ja kulttuuria. Koltansaame onkin ensimmäinen pienistä suomalais-ugrilaisista kielistä, jota osaan puhua melko sujuvasti. Koltansaamen opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia työelämään; pidin muun muassa koltansaamen alkeiskurssin Turun yliopistossa.

Katettu pöytä Muranissa, Venäjällä. Kuva: Mariann Bernhardt.

Inarista Turun kautta Venäjälle… ja takaisin Turkuun

Saamelaiskielten lisäksi olen erittäin kiinnostunut mordvalaiskielistä. Mordva on Venäjällä puhuttava suomen sukukieli, joka muistuttaa rakenteeltaan ja sanastoltaan suomea. Innokkaan äidinkielisen opettajan ansiosta päätin kirjoittaa pro gradu -tutkielmani mordvalaiskielistä. Tutkin objektin sijojen vaihtelua eli sitä, miten tekemisen kohdetta ilmaistaan eri konteksteissa ja mistä sijan valinta riippuu. Koska aihe on hyvin moninainen ja laaja, pro gradu -tutkielmani antaa vain pinnallisen esityksen kahden sijan vaihtelusta.

Aloitin jatko-opintoni Utuling-tohtoriohjelmassa Turun yliopistossa tänä vuonna. Työsuhteen alkaessa oleskelin vielä Venäjällä, missä yritin kehittää kielitaitoani ja oppia mahdollisimman paljon mordvalaiskielistä. Vaihto oli erittäin antoisa, sillä sen aikana luodut suhteet äidinkielisiin puhujiin tulevat auttamaan minua tutkimustyössäni paljon. Väitöskirjassani aion tutkia mordvan objektin sijojen vaihtelua perusteellisemmin ja antaa mahdollisimman tarkan yleisesityksen sen tekijöistä.

Mariann Bernhardtin pro gradu -tutkielman ”Ersämodvan kielen genetiivi- ja inessiiviobjektien vaihtelu” (2016) tiivistelmä Doriassa

Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen tohtorikoulutettava.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Henkilökunta, Opiskelijat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *