SUMU-projekti ja 2000-luvun taidemusiikin yhteiskunnallisuus

Suomalaisella nykytaiteella on keskeinen merkitys käsiteltäessä yhteiskunnallisia traumoja, kuten nälänhätää, ilmastonmuutosta ja muita vaikeita asioita 2000-luvun maailmassa. Tämä näkyy niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin taidemusiikissakin. Esimerkiksi Kaija Saariahon ooppera Adriana Mater (2006) käsittelee sisällissodan kauheuksia äidin ja pojan silmin. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tilattu, helmikuussa 2018 kantaesitettävä Olli Kortekankaan säveltämä ja Tuomas Parkkisen libretoima ja ohjaama ooppera Veljeni Vartija puolestaan kertoo kahdesta veljestä, jotka ajautuvat sisällissodan pyörteissä eri puolille.

Koneen Säätiön rahoittamassa SUMU-projektissa pohditaan musiikin ja yhteiskunnan välisiä suhteita sekä taiteen merkitystä postmodernissa maailmassa. Vuonna 2014 käynnistyneen projektin tutkijoita ovat tutkimushankkeen johtaja, yliopistonlehtori Susanna Välimäki sekä tutkijat Juha Torvinen, Marjaana Virtanen, Liisamaija Hautsalo ja tohtorikoulutettava Sanna Qvick. Projektissa tarkasteltavat teokset ja aiheet on valittu niiden yhteiskunnallisten teemojen perusteella, joissa on kytkentöjä myös globaaliin maailmaan. Lisäksi projektin keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa tuottaa uutta tietoa 2000-luvun suomalaisesta nykymusiikista ja sen yhteiskunnallisista ja kulttuurisista sisällöistä sekä tuoda uutta tietoa musiikin ja yhteiskunnan suhteista. Projektin merkityksellisyyttä korostaa erityisesti se, ettei kotimaista nykymusiikkia ole tähän mennessä paljonkaan tutkittu. Välimäki on kuitenkin aiemmin tutkinut muun muassa Kristian Smedsin postmodernia teatteriadaptaatiota Väinö Linnan Sotaromaanista.

SUMU-projektin tutkijoita: Marjaana Virtanen (vas.), Sanna Qvick, Juha Torvinen ja Susanna Välimäki. Kuva: Simo Repo.

Yksi projektin keskeisistä tutkimuskohteista on kamarimusiikkiin keskittyvä Meidän festivaali, jolla on selkeä yhteiskunnallinen profiili. Vuodesta 1997 lähtien Järvenpään Tuusulassa järjestetty Meidän festivaali on verkkosivujensa mukaan ”ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali”. SUMU-projektissa on myös tarkasteltu muun muassa muusikko Pekka Kuusiston luotsaamia esityksiä, jotka yhdistävät ennakkoluulottomasti eri tyylejä, esimerkkinä Kuusiston, Samuli Kosmisen ja räppäri Paperi T:n yhteishanke.

Projekti on poikinut jo useita artikkeleita esimerkiksi Musiikki– ja Lähikuva-lehdissä sekä kansainvälisissä julkaisuissa.

SUMU-projektista voi lukea lisää muun muassa Musiikki-lehden yhteiskunta-teemanumeroista (Musiikki 1–4/2016).

Kirjoittaja on musiikkitieteestä valmistunut HuK.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *