Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Puurestaurointipajan osallistujat työn touhussa Serden talon pihamaalla. Kuva: Marika Österlund.

Pieni Turun yliopistoa ja Rauman kaupunkia edustava retkikunta vieraili heinäkuussa Latvian Aizputessa järjestetyssä ”Living with Cultural Heritage” -tapahtumassa. Tässä LiviHeri-projektin vuosittaisessa kokoontumisessa restauroitiin ikkunoita ja kuunneltiin paikallisten asukkaiden tarinoita menneestä ajasta. Viidentuhannen asukkaan Aizpute yllätti suomalaisen matkaseurueen lämpimällä yhteishengellään, joka on puhaltanut pienen kylän uudelleen eloon.

Kulttuurikeskus Serde

Tapahtumaa järjestää The Interdisciplinary Art Group SERDE, joka asuttaa Aizputen keskustassa vanhaa, 1700-luvun lopulla rakennettua taloa. SERDE toimii usealla eri kentällä, esimerkiksi korjausrakentamisen, kulttuuriperintötyön ja erilaisten taideprojektien parissa. Yksi heidän keskeisiä tavoitteitaan on saada ihmisten tietoisuuteen ymmärrys siitä, miksi ja miten vanhaa tulisi säilyttää. Talo toimii itsessään

Latvialaiset opiskelijat haastattelevat paikallista vanhusta Valija Furmanea. Kuva: Riikka Huuskonen.

korjausrakentamisen näyttämönä, sillä pihapiirin rakennukset ovat olleet jatkuvan korjaustyön alla vuodesta 2002 lähtien. Työ on arvokasta maassa, jossa vanhan korjaamiseen ja säilyttämiseen on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana laajemmin herätty.

Tapahtuman aikana järjestettiin eri puolilla Aizputea neljä kävelykierrosta, joilla paikalliset esittelivät korjausrakentamiskohteitaan ja muita heille tärkeitä paikkoja. Vierailukohteita olivat vanhat asuinrakennukset, Aizputen keskiajalta peräisin oleva kirkko sekä eri yritykset, joissa tehdyn työn avulla vaalitaan paikallista kulttuuriperintöä. Näitä yrityksiä olivat esimerkiksi restaurointiliike sekä paikallinen viinitila, joka ammensi latvialaisesta legendasta. Sen mukaan Latviassa olisi viljelty viiniä jo 1600-luvulla.

Tarinoita Aizputesta

Tapahtuman Storytelling-työpajan tarkoitus oli kerätä

Vierailulla Aizputen vanhassa, useaan kertaan uudelleen rakennetussa kirkossa. Kirkko oli mielenkiintoinen sekoitus vanhaa ja uutta. Säilytetty oli esimerkiksi keskiaikaisen piispan hautakivi ja Neuvostoliiton aikaisia seinä- ja lattiapintoja. Kuva: Marika Österlund.

paikallisten tarinoita Aizputesta ja SERDEn talon toiminnasta neuvostovallan aikana ja tuoda näkymätöntä näkyväksi. Aineetonta kulttuuriperintöä ja näkymätöntä kulttuurimaisemaa etsittiin haastattelemalla paikallisia. Suomalaisen retkikuntamme osuus oli opastaa kerätyn tiedon koontia ja käsittelyä DIVE-menetelmän ja Google Mapsin avulla. Kerätty muistitieto, ”Stories of Aizpute”, on tarkoitus julkaista karttapalvelussa ja painettuna julkaisuna.

Aineettoman kulttuuriperinnön julkiseksi tuominen vahvistaa intoa ja tahtoa vanhojen rakennusten korjaamiseen ja restaurointiin. Tarinoiden julkaisu avaa kylän kulttuurimaisemaa sukupolvien yli sekä vahvistaa paikallisidentiteettiä ja kulttuuriperintöarvoa.

Kirjoittajat ovat kulttuuriperinnön tutkimuksen pääaineopiskelijoita Porin yliopistokeskuksesta.

Share on Facebook11Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on LinkedIn0
Kategoria(t): Opiskelijat, Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *