Saako vanhasta enää mitään irti?

Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen aineiston koostumusta, määrää ja säilyneisyyttä. Selvitys mahdollistaa aineiston tutkimuspotentiaalin kriittisen tarkastelun ja luo pohjaa laajemman poikkitieteellisen hankkeen toteuttamiselle.

Hankkeen keskeisenä tehtävänä oli varastossa säilytettyjen esinelöytöjen määrän, laadun ja kunnon tarkastelu. Kuva: Hanna Haverinen.

Olematon vai piilevä tutkimuspotentiaali?

Turun kaupunkialueella on tehty satoja arkeologisia kaivauksia, joissa esille saatu aineisto täydentää etenkin varhaisemman kaupunkihistorian ja ihmisten arkielämän tutkimusta. Kuitenkin tutkimuksiin ja opinnäytteisiin valitaan aineistoa yleensä vain uudemmista, 1990-luvulla ja sen jälkeen tehdyistä kaivauksista, joiden aineisto on käsitelty ja luetteloitu digitaaliseen muotoon. Vanhempiin kenttätyötutkimuksiin ja raportoimattomiin aineistoihin tarttuminen on koettu vaativaksi, mikä on vaikuttanut niiden jäämiseen tutkimukselliseen paitsioon. Viime kesänä arkeologian oppiaineessa toteutetun hankkeen taustalla vaikuttanut kysymys oli, onko vanhoissa aineistoissa kuitenkin piilevää tutkimuspotentiaalia ja jos on, niin mitä sen paljastaminen edellyttää?

Perusselvityksen tarkoitus

Turun Yliopistosäätiön rahoittamassa hankkeessa selvitettiin nykyisen Eerikinkadun ja Brahenkadun kulmauksessa vuosina 1983–1985 kaivetun, niin kutsutun Julinin tontin aineiston tutkimuspotentiaalia. Uuden ajan alkuun ajoittuvasta aineistosta eniten huomiota ovat saaneet alueen vainajat, kirkon jäännökset sekä muut rakennukset, mutta löytö- ja näyteaineisto on odottanut toistaiseksi vielä tutkimustaan.

Löytöaineiston joukosta löytyi noin 12 kiloa ihmisten luita, jotka analysoitiin hankkeen aikana Museovirastossa ja Turun yliopistossa. Kuvassa luita analysoimassa FT Kati Salo. Kuva: Liisa Seppänen.

Kesän hankkeessa tehtiin kattava selvitys kaivauksissa talteen otetusta materiaalista, sen määrästä, koostumuksesta ja laadusta, sekä kaivausten aikana laaditusta kuva-, kartta- ja tekstidokumentaatiosta metadatatasolla. Hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi dosentti Liisa Seppänen, jonka ohjauksessa työskenteli kaksi tutkimusapulaista, FM Sofia Paasikivi sekä HuK Hanna Haverinen, yhteensä neljän kuukauden ajan. Lisäksi Haverinen suoritti hankkeessa arkeologian opintoihinsa liittyvän harjoittelun. Hankkeeseen liittyi myös open access -pohjaisen tietokannan suunnittelu, joka soveltuu vanhojen kaivausaineistojen esittämiseen.

Tehty selvitys toimii hyvänä lähtökohtana laajemman poikkitieteellisen hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen, jolle on jo haettu lisärahoitusta.

Kirjoittaja on Turun yliopiston kaupunkiarkeologian dosentti, joka toimii tällä hetkellä apurahatutkijana. 

Lue lisää CaJu: Casagranden korttelin ja Julinin tontin arkeologisen aineiston ja tutkimushistorian selvityshankkeesta arkeologian verkkosivuilta ja Julinin tontilla sijainneesta Pyhän Hengen kirkosta.

Kategoria(t): Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *