Suomea monesta näkökulmasta

Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman yli 10 vuoden ajan olen opettanut suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria pääsääntöisesti ei-äidinkielisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Uteliaisuuteni kielen ilmiöitä kohtaan on vuosien varrella yhä kasvanut varmasti juuri suomea toisena tai vieraana kielenä puhuvien opiskelijoideni ja heidän avaamiensa näkökulmien ansiosta.

Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoita kielioppikurssilla Maaherran makasiinin Porthan-salissa. Kuva: Hanna Jokela.

Nykyään olen Turun yliopiston suomen kielen ja kulttuurin oppiaineessa yliopistonlehtorina. Kursseillani on vaihto-opiskelijoita, tutkinto-opiskelijoita sekä tutkintojaan ja kielitaitoaan täydentäviä opiskelijoita. Jokapäiväisessä opetustyössä on pyrittävä huomioimaan se, että osa opiskelijoista on opiskellut suomea suomalaisessa kieliympäristössä, kun taas osa on opiskellut suomea esimerkiksi ulkomaisessa yliopistossa, mikä tarkoittaa lähinnä luokkahuoneympäristöä. Toisille opiskelijoille suomi on ensisijaisesti lingvistisen kiinnostuksen kohde. Toisille opiskelijoille kieli on ennen kaikkea väline, jonka avulla ollaan osa suomalaista puhujayhteisöä ja päästään mukaan Suomen työmarkkinoille.

Suomea maailmalla ja Suomessa

Oppiaineessamme toimii tällä hetkellä Koneen Säätiön rahoittama Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille -hanke, jonka johtajana toimin. Hanke tarjoaa yksilöllistä opetusta suomea hyvin taitaville ei-suomenkielisille, jotka ovat jo hankkineet hyvän peruskielitaidon mutta tarvitsevat eriytynyttä ja yksilöllistä opetusta ja ohjausta kielitaidon viimeistelyyn erityisesti työelämän näkökulmasta. Suomi toisena kielenä -asiantuntijuuteen liittyy suomea toisena kielenä puhuvien näkyväksi tekeminen, ja toivon omilla työtehtävilläni voivani vaikuttaa kieliasenteisiin monikielisessä Suomessa.

Suomen lisäksi viron kielellä on ollut merkittävä osa opinto- ja työurallani, ja Tartto on minulle tärkeä kaupunki. Se on ollut myös kotikaupunkini useaan otteeseen. Vuosina 2011–2016 työskentelin siellä Opetushallituksen (ent. CIMOn) lähettämänä ulkomaanlehtorina. Nykyään olen Opetushallituksen Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin asiantuntijaryhmän jäsen. Kansainvälinen yhteistyö on antanut minulle paljon, ja kannustan sekä opiskelijoita että yliopiston henkilökuntaa hyödyntämään lukuisia mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen.

Kirjoittaja on suomen kielen yliopistonlehtori.

Kategoria(t): Henkilökunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *