Asuintontista köyhäintaloksi, kasarmiksi ja yliopistoksi: Sirkkalan kasarmin rakennushistoriaa etsimässä

Rakennukset ovat valtavia muistojen tallennusvälineitä. Ne kantavat niin ihmisten henkilökohtaisia muistoja kuin yhteisönkin kokemuksia. Sirkkalan kasarmialue on moninaisten muistojen, elämän, toivon, epätoivon ja kuoleman tapahtumapaikka.

Turun yliopiston Sirkkalan kampus on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Nykyisten rakennusten, Historicumin (rak. 1830-luvulla), Artiumin (1840-luku), Minervan (1870-luku), Mimesiksen (n. 1910-luku) sekä päävartion ja -portin (1840-luku), lisäksi korttelissa on ollut lukuisia muita rakennuksia.

Korttelin alkuvaiheet

Harjoitukset Sirkkalan kasarmilla 1926. Taustalla oleva rakennus on todennäköisesti 1900-luvun alussa venäläisten toimesta rakennettu tallirakennus. Siihen suunniteltiin vankileirin käsityöverstasta ja myöhemmin siinä on ollut mm. asuin-, ja varastotilaa, sairastalli ja kuorma-autohalli. Rakennus purettiin 1970-luvun vaihteessa. Kuva: Turun Sanomat / Turun Museokeskus.

Korttelin Kaivokadun puoleiselle laidalle valmistui 1830-luvun alussa köyhäintalon lisäksi pieni kivinen leipomo- ja saunarakennus, joka säilyi paikallaan aina 1920-luvulle saakka ja palveli myös vankileirin aikana. Samalla köyhäintaloa vastapäätä, korttelin toiselle puolelle, rakennettiin kaksi asuinrakennusta ja varastorakennus, jotka purettiin todennäköisesti jo 1870-luvulla kasarmirakennuksen, nykyisen Minervan, tieltä.

Tämä Turun kaupungin ensimmäisessä kaupunginosassa sijaitseva kortteli numero 19 sai ensimmäiset rakennuksensa kuitenkin jo joitain vuosia ennen köyhäintalon rakentamista. Tällöin sen pohjoiskulmaan ja kaakkoislaidalle, tontille 1, rakennettiin yksikerroksiset asuinpuutalot varastorakennuksineen. Kymmenen vuoden aikana tontilla oli kolme omistajaa ja sille nousi kolme komeaa asuinrakennusta. 1840-luvulla koko kortteli lunastettiin kuitenkin valtiolle köyhäintalon mukana ja paikalle alettiin suunnitella kasarmia, joka muuttikin koko alueen luonteen. Heti 1840-luvulla nykyisen Lemminkäisenkadun linjauksen viereen rakennettiin puolikkaalle pataljoonalle majoitusrakennukseksi puinen parakki.

1900-luvun kasarmialue

1800- ja 1900-luvun taitteessa kasarmialueella sijaitsi myös muun muassa kivinen saunarakennus, hevostalli, palo- ja kuormastovajat, rehusuojia, puuvajoja, sekä hirsirakenteinen että kivinen käymälä, ruumishuone, betoninen likavesikaivo, hiilihuone, paja, pyykkitupa sekä kirkko. Myös 2000-luvulla purettu niin sanottu ”valkoinen talo” Historicumin vieressä oli rakennettu vuosisadan vaihteessa majoitusrakennukseksi. Sen vieressä oli samoihin aikoihin rakennettu iso talli, joka ulottui nykyisen Lemminkäisenkadun ylitse. Talli purettiin 1970-luvulla, jolloin Lemminkäisenkatu avattiin kasarmialueen läpi Kiinamyllynkadulle.

Avaa tästä linkistä museologian kurssin rakennushistoriatyöryhmän laatima kasarmialueen kartta, jonka on koonnut Anniina Winter. Kartassa näkyvät tummat rakennukset ovat edelleen olemassa, harmaat on purettu. Kartta perustuu 1918 vankileirin suunnitelmaan, joten siinä ei ole tontilla olleita ennen vuotta 1918 purettuja rakennuksia.

Kirjoittaja on rakennushistoriaan hurahtanut kansatieteen ja museologian opiskelija, jolla oli ilo tutustua Sirkkalan kasarmin rakennusten historiaan museologian teemaseminaarikurssilla syksyllä 2017.

Kategoria(t): Sirkkala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *