Sirkkala kasarmina 1846–1918

Nykyinen Sirkkalan alue toimi autonomian ajalla vuodesta 1846 aina vuoteen 1918 kasarmina niin suomalaisille kuin venäläisillekin sotilaille. Nämä pataljoonat sotivat ensin Krimin sodassa ja myöhemmin ensimmäisessä maailmansodassa.

Autonomian aikana Suomessa toimi kahdenlaisia joukko-osastoja. Ensimmäiset olivat Venäjän armeijan osia, joissa sotilaat olivat venäläisiä. Näistä joukoista käytettiin nimitystä Suomenmaalainen yksikkö. Toiset joukko-osastot olivat pääosin suomalaisten muodostamia autonomisen Suomen armeijan sotajoukkoja, jotka lakkautettiin vuoteen 1905 mennessä. Lakkauttamisen jälkeen kaikki Suomessa toimivat sotilaat olivat venäläisiä.

Turun tarkk’ampujapataljoonan upseerit perheineen kesäretkellä pataljoonan lakkauttamisen aikoihin 1901. Kuva: Museovirasto, CC BY 4.0.

Nykyinen Sirkkalan alue muuttui vuonna 1846 Suomen tarkk’ampujapataljoonan kasarmiksi ja paikalla aikaisemmin sijainneen köyhäintalon väki sai siirtyä sen tieltä. Aseina sotilailla oli rihlakiväärit ja niiden soveltuvuus tarkkuusammuntaan antoi sotilaille tarkk’ampujien nimen. Nimeä Suomen tarkk’ampujapataljoona käytettiin vain vuoteen 1848, jolloin joukko-osaston nimi muutettiin Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonaksi. Pataljoona taisteli Krimin sodassa, mutta rauhan tultua päättyi myös krenatööritarkk’ampujapataljoonan toiminta Turussa. Toukokuun 17. päivänä 1857 pataljoona piti suuret jäähyväisjuhlat kaupunkilaisille Seurahuoneella. Pataljoonan perintöä ylläpitää edelleen samanniminen kappeli Turun tuomiokirkossa. Pataljoona pieneni ja nimi muuttui Suomen harjoitustarkk’ampujapataljoonaksi. Se toimi vuosina 1857–1859, kunnes kesäkuussa 1859 nimi ja organisaatio muuttuivat Suomen opetustarkk’ampujakouluksi ja opetustarkk’ampujakomppaniaksi. Noin vuosi myöhemmin heinäkuussa 1860 koulu lakkautettiin.

Venäjän armeija otti kasarmin käyttöönsä ja turkulaiset alkoivat puhua alueesta ryssän kasarmina. Joukot sinne saatiin Turussa jo valmiiksi olleista joukoista. Venäläinen upseeristo eli pääsääntöisesti omissa oloissaan, mutta sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla muun muassa iltalomillaan. Lisäksi he myivät kaupunkilaisille niin sanottua ryssänlimppua, auttoivat tulipalojen sammuttamisessa ja suurten tapahtumien järjestyksenpidossa. Osa sotilaista osallistui kevään 1918 tapahtumiin ja niiden edetessä jäljellä olevat sotilaat päätyivät kasarmille perustetulle vankileirille. Venäläisten sotilaiden kohtalona oli joko teloitus tai karkotus Neuvostoliittoon.

Artikkelin kirjoittajat ovat museologian opiskelijoita, jotka syksyllä 2017 osana opintojaan perehtyivät Sirkkalan autonomisen ajan kasarmiin.

Kategoria(t): Sirkkala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *